Keskuskauppakamari kehottaa maakaasua käyttäviä yrityksiä varautumaan kaasun jakeluhäiriöihin, koska riski sille, että maakaasun tuonti Venäjältä katkeaisi äkillisesti Moskovan päätöksin on kasvanut. Kaikkien maakaasua käyttävien yritysten on tarpeen varautua häiriöihin ja arvioida maakaasua korvaavia vaihtoehtoja, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti viime viikolla keskeyttävänsä kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, koska ne eivät suostuneet Venäjän vaatimukseen muuntaa maksut euroista rupliksi. Vastaava vaatimus on esitetty myös Suomen ja muiden EU-maiden kaasua ostaville yhtiöille.
”Kaasutoimitusten keskeyttäminen Puolaan ja Bulgariaan kertoo, että Venäjä voi käyttää kaasua yksittäisiä EU-maita vastaan. Suomen todennäköisesti etenevä Nato-prosessi voi olla yksi tekijä, joka nostaa kaasutoimitusten haavoittuvuutta”, Säkkinen sanoo.
Suomessa on varauduttu osana huoltovarmuussuunnittelua kaasun jakeluhäiriöihin siten, että kotitalouksien kaasun saanti turvataan. Jos tuonti Venäjältä katkeaisi, Suomi voi saada putkikaasua edelleen Baltic Connector -siirtoyhteydellä Viron kautta. Venäjän tuonnin katkeaminen nyt tarkoittaisi kuitenkin, että kaasu ei todennäköisesti riitä kaikille teollisille käyttäjille.
Maakaasu kattaa vain kuusi prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Äkilliset ongelmat kaasun saatavuudessa voivat kuitenkin aiheuttaa keskeytyksiä teollisuuslaitoksissa. Teollisuudessa kaasua käytetään energianlähteen lisäksi raaka-aineena esimerkiksi vedyn valmistuksessa. Monet yritykset ovat jo käynnistäneet selvityksiä kaasun korvaamisesta tuotannossa.
Esimerkiksi Hämeen kauppakamarin alueella toimii noin 600 kaasua käyttävää yritystä.
Nopeasti irti Venäjän energiatuonnista
Keskuskauppakamari tukee Suomen irtautumista Venäjän energiatuonnista niin nopeasti kuin mahdollista.
Kiireellisin toimenpide ovat uskottavat EU:n laajuiset öljyn tuontipakotteet tai tuontitullit, jotka ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pöydällä tällä viikolla. Pakotteet antaisivat juridisen perusteen katkaista pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja tasoittaisivat kilpailuympäristöä niille yrityksille, jotka ovat jo omaehtoisesti vähentäneet venäläisen raakaöljyn käyttöä.
”Kaasun osalta Suomi voi asettaa saman aikataulun tuontiriippuvuuden katkaisemiseksi kuin Viro ja Alankomaat, eli vuoden loppuun mennessä”, Säkkinen ehdottaa.
Hallituksen jo käynnistämät toimet, kuten LNG-terminaalialuksen hankinta yhdessä Viron kanssa, ovat perusteltuja ja tukevat tätä aikataulua. Oma eteneminen kasvattaa myös Suomen valmiutta EU:n yhteisiin kaasupakotteisiin tai Venäjän päätöksiin rajoittaa kaasun tuontia.
Nestemäinen maakaasu eli LNG on nopein keino venäläisen putkikaasun korvaamiseksi, mutta sen kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti.
”Euroopan irtautuminen Venäjän kaasuriippuvuudesta tarkoittaa, että maailman LNG-markkinoille tulee nopeasti raju kysynnän kasvu. On epävarmaa, pystytäänkö se täyttämään. Siksi yritysten kannattaa myös arvioida keinoja korvata maakaasu kokonaan esimerkiksi vihreän vedyn tuotannolla sekä synteettisillä ja biopohjaisilla kaasuilla”, Säkkinen sanoo.
