Vety-periaatepäätös tuo Suomen kartalle – vedyntuotannolle yritysten toivomat kunnianhimoiset tavoitteet

Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund.

Keskuskauppakamari pitää hallituksen tänään hyväksymää periaatepäätöstä vetytaloudesta päälinjoiltaan onnistuneena. Päätös asettaa Suomen vedyntuotannolle yritysten toivomat kansainvälisesti kunnianhimoiset tavoitteet. Suomen keskeinen kilpailuetu vetytaloudessa on runsas puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön tarjonta.

Hallitus on tänään hyväksynyt vedystä valtioneuvoston periaatepäätöksen, joka kuvaa Suomen tavoitteita ja toimia vetytalouden edistämiseksi. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Keskuskauppakamari pitää päätöksen päälinjoja onnistuneena.

“Yritysten viesti on, että Suomella on oltava kunnianhimoiset vetytavoitteet, jotta erotumme investointikohteena kansainvälisellä kentällä. Hallituksen nyt asettama tavoite 10 prosentista EU:n vihreän vedyn tuotannosta 2030 on oikeaa mittaluokkaa. Tavoitteella on katetta, sillä Suomessa on runsaasti osaamista ja hyvät vedyn tuotantoedellytykset”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Vetytalouden nousu Suomessa nojaa yksityisten yritysten investointeihin. Valtion roolina on hyvän toimintaympäristön kehittäminen ja esimerkiksi vedyn siirtoverkon rakentaminen. Päätös korostaa vedyn käyttöä ensisijaisesti kotimaan tarpeisiin.

“Painotus vedyn kotimaan jalostukseen on oikea valinta, jotta Suomessa syntyvä arvonlisä on mahdollisimman korkea. Vedystä voidaan esimerkiksi valmistaa polttoaineita ja ammoniakkia, hyödyntää teräksen valmistuksessa ja kemianteollisuuden raaka-aineena ja se on energian kantajana osa uutta energiajärjestelmää”, Säkkinen kuvaa.

Suomen keskeinen kilpailuetu vetytaloudessa on hyvä puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön tarjonta. Vedyn tuotannon kasvu tulee myös lisäämään sähkön kysyntää voimakkaasti.

“Vetytalouden perusta on kasvava puhtaan sähkön tuotanto uusiutuvista ydinvoimaan. Seuraavan hallituksen ohjelmassa uusiutuvan energian investointien vauhdittaminen meri- ja maatuulivoimasta aurinkoenergiaan ja ydinenergialain uudistaminen ovat välttämättömiä tekoja vetytalouden tukemiseksi”, Säkkinen sanoo.

Keskuskauppakamari painottaa, että osa vetytalouden edistämistä on vaikuttaminen vihreää vetyä ja hiilidioksidin talteenottoa koskevaan EU-sääntelyyn. Sillä on merkitystä myös osana EU:n vastausta Yhdysvaltojen IRA-tukipaketille.

“EU:n määritelmä vihreälle vedylle ei ole vielä valmis. On tärkeää, että se on vertailukelpoinen Yhdysvaltoihin, jossa vihreän vedyn sääntely on vapaampi kuin komission luonnokset. Kaikki päästötön sähkö, myös ydinvoima on hyväksyttävä vihreän vedyn tuotannossa, ja liian yksityiskohtaisia vaatimuksia tuotantopaikasta ja -ajankohdasta on vältettävä”, Säkkinen painottaa.

Vetyalan toimijat ovat lisäksi pitäneet tärkeänä kansallisen vetystrategian laatimista. Periaatepäätös tuo tarpeellisen kansallisen tason tavoitteenasettelun, johon strategiatyö toisi lihaa luiden ympärille. Vetystrategia voitaisiin laatia tulevalla hallituskaudella toimialavetoisesti yritysten ja hallinnon yhteistyöllä, kuten tällä hallituskaudella tehdyt vähähiilitiekartat.

Teppo Säkkinen

Johtava asiantuntija, Elinkeino- ja ilmastopolitiikka

+358 50 516 2868

Kategoriat:Politiikka, Energia, Teppo Säkkinen