Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
”Esityksessä on aiempaa selkeämmin rajattu, että kansalaisuuskokeessa mitataan vain objektiivisesti mitattavaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta – ei arvoja, mielipiteitä tai oletettua suomalaisuutta. Kansalaisuuskokeen tulee olla ennakoitava ja tietopohjainen, ja tätä koskevat täsmennykset ovat askel oikeaan suuntaan”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kansalaisuuden saaminen edellyttää tällä hetkellä suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista. Kielikokeiden rajallinen saatavuus aiheuttaa kuitenkin merkittäviä viiveitä kansalaisuuden hakemisessa ja myöntämisessä. Hallituksen lakiesityksen mukaan uusi, suomeksi tai ruotsiksi suoritettava yhteiskuntatietouden koe tulisi tämän rinnalle.
“Tämä päällekkäisen testauksen haaste ei ole esityksestä poistunut, sillä kokeesta ei voi suoriutua ilman kotimaisten kielten hallitsemista. Olisi perusteltua, että kielitaidon ja yhteiskuntaymmärryksen voisi osoittaa yhdellä kertaa, samassa järjestelmässä ja saman toimijan kautta”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan seuraava ja vähintään yhtä tärkeä askel on varmistaa, että järjestelmä on sujuva eikä synnytä tarpeettomia pullonkauloja kansalaisuuden hakemiseen.
”Hallitus on jo nyt vaikeuttanut kansalaisuuden saamista pidentämällä asumisaikavaatimuksia, rajoittamalla ulkomailla työskentelyä ja tiukentamalla toimeentuloedellytyksiä. Eduskunnan käsittelyssä ja osana toimeenpanoa tulee varmistaa, ettei tämä synnytä tarpeettomia pullonkauloja ja byrokratiaa kansalaisuuden hakemiseen” Pulkkinen sanoo.
