Keskuskauppakamari pitää kannatettavana Akavan esitystä nopeammasta väylästä pysyvään oleskelulupaan. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, mutta yhä useammin ratkaisevaa ei ole pelkkä houkuttelu vaan se, haluavatko osaajat jäädä. Keskuskauppakamarin mielestä järjestelmän on oltava ennakoitava ja joustava sekä vastattava koko maan työvoimatarpeisiin.
Akavan julkaisema tuore tilasto osoittaa, että työperäinen maahanmuutto on ollut kasvussa. Tämä on myönteinen signaali suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Samalla korostuu tarve varmistaa, että Suomeen saapuvat osaajat myös jäävät tänne rakentamaan uraansa ja elämäänsä pidemmäksi aikaa.
“Pysyvämmän aseman tarjoaminen aiemmin on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Yrityksille keskeistä on, että osaajat uskaltavat sitoutua Suomeen pitkäjänteisesti”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Keskuskauppakamari pitää hyvänä Akavan esitykseen sisältyvää tavoitetta lisätä ennakoitavuutta pisteytyksen avulla. Läpinäkyvät kriteerit voivat helpottaa sekä osaajien että työnantajien suunnittelua. Samalla Pulkkinen muistuttaa, että järjestelmän on säilyttävä riittävän joustavana.
“Yritysten osaajatarpeet vaihtelevat nopeasti toimialoittain ja suhdanteiden mukaan. On tärkeää, että malli ei ohjaa liikaa kapeaan huippuosaajavalintaan, vaan tunnistaa työvoimatarpeet laajasti eri aloilla”, Pulkkinen sanoo.
Pisteytysmallin vastattava koko maan työvoimatarpeisiin
Keskuskauppakamari korostaa myös alueellista näkökulmaa. Kansainväliset osaajat keskittyvät tällä hetkellä vahvasti kasvukeskuksiin, vaikka työvoiman tarve koskee koko maata.
“On erittäin tärkeää, että mahdollinen pisteytysmalli tukee osaajien sijoittumista myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Yritysten kasvun edellytykset on turvattava koko Suomessa. Samalla on hyvä tunnistaa, että alueilla ratkaisevaa ei ole pelkkä pisteytys, vaan se, miten julkinen ja yksityinen sektori yhdessä vastaanottavat tulijat ja rakentavat arkea, jossa ihmiset voivat tuntea paikan kodikseen”, Pulkkinen sanoo.
Lopulta ratkaisevaa on kuitenkin se, miten hyvin arki toimii yrityksissä ja yhteiskunnassa.
“Pysyvä oleskelulupa yksin ei riitä. Tarvitsemme sujuvampia lupaprosesseja, parempaa osaamisen tunnistamista, kielen oppimista ja mahdollisuuksia hyvään arkeen paikkakunnalla. Näissä onnistuminen ratkaisee, jäävätkö osaajat Suomeen”, Pulkkinen sanoo.
