Työllisten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 88 000 korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisyyden paraneminen vaimeni odotetusti tammikuussa, mutta erityisen huonoina ei lukemia voida pitää. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan näyttää siltä, että omikron toi työmarkkinoille vain tilapäistä hidastumista ja työllisyyskehitys jatkuu historiallisesti ajatellen hyvänä. Pitkäaikaistyöttömyyden hidas aleneminen kertoo kuitenkin karua kieltä työmarkkinoiden merkittävistä kohtaanto-ongelmista.
Työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 73,5 prosenttia. Lukema on sama kuin joulukuussa. Varsinaista lisäparannusta suhteessa odotuksiin ei siis tullut, tosin vanhaa trendilukua oli tarkistettu hieman alaspäin.
“Oleellista on silti se, että työllisyysaste pysyi historiallisesti ajatellen erittäin korkealla tasolla. Ennen koronakriisin alkua työllisyysasteen trendi oli korkeimmillaan 72,7 prosenttia”, Appelqvist sanoo.
Appelqvistin mukaan näyttääkin siltä, että omikron-aalto toi työmarkkinoille lähinnä tilapäistä hidastumista.
”Koronarajoitukset toivat odotetusti vastatuulta työllisyyskehitykseen alkuvuodesta, ja lomautusten määrä olikin nousussa. Katastrofista ei silti voida puhua, vaan melko pienestä takapakista verrattuna koronakriisin aikaisempien vaiheiden lomautusaaltoihin. Omikron näyttää tuovan työmarkkinoille lähinnä tilapäisestä hidastumista ja työllisyyskehitys jatkuu historiallisesti ajatellen hyvänä. Todennäköisesti lomautusten kesto jää myös lyhyeksi, ja kielteiset vaikutukset siten rajallisiksi”, sanoo Appelqvist.
Työttömyyden aleneminen edelleen hidasta
Työttömänä oli tammikuussa 205 000 henkeä eli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7 prosenttia, mikä sekin on sama kuin joulukuun julkistuksessa. Vanhaa lukua on tosin sitäkin tarkistettu hieman ylöspäin, eli joulukuun trendilukema on uuden arvion mukaan 7,1 prosenttia. Hyvin optimistisen tulkinnan mukaan havaittavissa on pientä paranemista, mutta käytännössä työttömyyden aleneminen on edelleen hidasta.
Työvoiman kysyntä jatkui vahvana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin tammikuussa 125 100. Kaikkiaan avoinna oli 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkään jatkuneesta työvoiman kovasta kysynnästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen ei edennyt.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 000. Lukema on pysynyt käytännössä täysin muuttumattomana jo pari kuukautta. Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 40 000 hengellä.
”Pitkäaikaistyöttömyyden etanamaisen hidas aleneminen kertoo karua kieltä työmarkkinoiden vakavista kohtaanto-ongelmista. Talouskasvun jatkumisen kannalta on kriittistä, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat saadaan kohtaamaan”, toteaa Appelqvist.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan hallitus on nyt 47 000 työllisen päässä tavoitteestaan. Työllisyystavoitelaskuri löytyy täältä.
