Lobbaus ei ole ruma sana, myös yritykset voivat vaikuttaa EU:n päätöksentekoon 

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Elmo Eklund

Euroopan unioni raamittaa keskeisellä tavalla elämää Suomessa ja muodostaa tärkeän osan suomalaisten yritysten toimintaympäristöä. On helppoa sanoa, että EU:n tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää liiketoiminnassa ja välttää karikot päätöksiä seuraamalla ja niihin vaikuttamalla. Mutta miten se tapahtuu käytännössä, kun Brysselissä puhutaan EU-jargonia, päätöksentekokoneisto näyttäytyy monimutkaisena pirunvirityksenä ja mediakin uutisoi EU-asioista aivan kuin ne tapahtuisivat todella kaukana Suomesta? Laimeaa, etäistä ja vaikeaa. Toisaalta tuntuu, että EU-lainsäädäntöön liittyvät asiat tulevat yllätyksenä mutta samaan aikaan EU-päätöksenteko tuntuu hitaalta ja kankealta.  

Miksi yritysten pitäisi ymmärtää miten EU toimii?  

EU on paljon muutakin, kuin Ursula von der Leyen sinikeltaisissa vaatteissaan osoittamassa tukea Ukrainalle. Yritysten toimintaympäristössä on valtavasti asioita, joiden jäljet kumpuavat Brysselistä. Joillakin sektoreilla yli 90 prosenttia lainsäädännöstä tehdään Brysselissä. Yrityksille unionin sisämarkkinat tarjoavat yli 500 miljoonan kuluttajan markkina-alueen, jossa tekniset vaatimukset ja standardit on harmonisoitu helpottamaan yritysten vientiä ja tuontia oman maan rajojen ulkopuolelle.  

Kun koti-Suomessa kirjoitamme lausuntoja hallituksen esityksiin ja vaikutamme kansalliseen päätöksentekoon, liian harvoin ymmärrämme, että usein siinä vaiheessa todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet suppilon lailla. Asiat on jo päätetty Brysselissä. Hallituksen esityksillä ne vain tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä – osaksi ihmisten elämää ja yritysten toimintaympäristöä.   

Yritysten ei kannata jäädä katsojan rooliin, kun omaa toimintaa koskevia reunaehtoja muutetaan.  Usein nämä muutokset juontavat juurensa Brysseliin. Reagoinnin sijaan tarvitaan ennakointia.Tämä on helppo sanoa, tekeminenkään ei ole vaikeaa, mutta se vaatii ymmärrystä toimijoista, oikeanlaisia työkaluja ja turnauskestävyyttä.   

Ensimmäinen askel on ymmärtää, mitkä yrityksen omaan toimintaan vaikuttavista asioista on niitä, joilla on vahva linkki Brysseliin. Sen jälkeen pitäisi pystyä hahmottamaan aikataulut, mitä on tulossa ja milloin.  EU-lainsäädäntö ei vain tupsahda esiin kasvottomasta koneistosta. Lainsäädäntöehdotusta, jonka komissio antaa ulos, edeltää julkinen kuuleminen ja vaikutusarvioinnit. Ehdotukset on listattu komission työohjelmaan ja joka vuosi annettaviin työsuunnitelmiin. Jos lainsäädäntöehdotukset Brysselistä tulevat yllätyksenä, joku osa omasta koneistosta lienee rikki. Nämä yllätykset saattavat viedä kilpailuetua pois suomalaisilta yrityksiltä, ne voivat hankaloittaa toimintaa tai pahimmillaan viedä pohjan pois yritystoiminnalta. 

Tämän jälkeen tarvitaan ymmärrystä keneen pitäisi vaikuttaa. Komissiolla, Euroopan parlamentilla ja jäsenmaista koostuvalla neuvostolla on kaikilla omat tehtävänsä. Vaikka niiden roolien erot eivät korostu kotimaisessa keskustelussa, vaikuttamistyön kannalta niiden tehtävien ymmärtäminen on todella tärkeää.  

Komissioon pitää vaikuttaa silloin kun lainsäädäntöehdotusta suunnitellaan ja tarjota ratkaisuja sen sijaan, että kerrotaan vain, mikä meille ei käy. Aivan samalla tavalla, kuin Suomessa eri ministeriöt hoitavat omia sektoreitaan, on tärkeää olla viemässä viestiä oikeaan osoitteeseen myös komission eri pääosastoille.  

Kun komissio on lainsäädäntöehdotuksensa antanut, vaikuttamisen painopiste siirtyy neuvostoon ja parlamenttiin. Suomen kantoihin vaikuttamalla vaikutetaan myös siihen, miten Suomi vie asioita eteenpäin osana jäsenmaiden neuvostoa. Entinen suurlähettiläs totesi aikanaan, että Espanjakin ymmärtää jäänmurtajia. Asioihin on mahdollista vaikuttaa. Pitää vain tietää milloin ja miten.  

Parlamentti puolestaan tasavertaisena lainsäätäjänä neuvoston kanssa lisää omat mausteensa neuvoteltavana olevaan lainsäädäntöön. Olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset MEP:t ovat valmiita viemään osaltaan eteenpäin ratkaisuja, jotka ovat myös Suomelle hyväksi. 

Tyrmäämistä vai mahdollisuuksia?   

Kansallisessa työkalupakissa on yllätyksen kohdatessa reaktiivisia välineitä tarjolla. Heittäydytään neliraajajarrutukseen, tyrmätään tai kaadutaan saappaat jalassa. Tai todetaan puolihuolimattomasti, että ehdotusten kanssa voidaan elää, vaikka ne eivät olisi etumme mukaisia. Asioiden ei kuitenkaan tarvitse antaa liukua tähän pisteeseen. Ongelmia on taklattava silloin kuin niitä ilmenee.  

Jopa tärkeämpää on ymmärtää, että parhaimmillaan EU-lainsäädäntöön voi vaikuttaa siten, että se on suotuisaa ja tukee omaa liiketoimintaa.  Tämä taas vaatii osaamista EU-koneistosta ja päätöksentekojärjestelmästä. Ymmärrystä siitä, miten järjestelmä toimii, kenellä on valtaa ja mihin asioihin. 

Tämän ymmärryksen lisäämiseen Keskuskauppakamarin järjestämä Yritysjohdon EU-vaikuttamisen ohjelma antaa eväät. EU-vaikuttamisen ohjelmassa konkretisoidaan, mitä ovat puisevalta kuulostavat EU-toimielimet ja niiden valta, miten vaikutetaan ja kuullaan kaikkien kolmen, komission, parlamentin ja neuvoston virkamiehiä. Ohjelmassa myös käydään läpi, miten lainsäädäntö syntyy ja kuullaan näkemyksiä eri instituutioiden virkamiehiltä kuin kokeneilta lobbareiltakin. 

Wood Päivi
Wood Päivi

Päivi Wood

johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

+358 50 478 3990

Kategoriat:EU, Yritysjohdon ohjelmat, Päivi Wood