Keskuskauppakamarin Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneista yritysjohtajista suuri enemmistö kannattaa yleissitovuuden höllentämistä ja paikallisen sopimisen parempaa mahdollistamista.
80 prosenttia kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneista yritysjohtajista arvioi, että heidän yrityksensä työllistämismahdollisuudet paranisivat, mikäli työehtosopimusten yleissitovuutta höllennettäisiin paikallinen sopiminen paremmin mahdollistaen. Melko tai erittäin epätodennäköisenä vaikutuksen arvioi 11 prosenttia vastaajista.
Sanallisissa perusteluissa käy ilmi, että erityisesti moni pieni yritys paikkaa vakituista työvoimaa vuokratyövoimalla järjestelmän kankeuden vuoksi.
“Nyt ei uskalla ottaa vakituisia työntekijöitä, koska työnantajan velvollisuudet ja sitovuus ovat liian kallis vaihtoehto. Tämän takia olemme joutuneet työllistämään lisävoimaa vain ja ainoastaan vuokratyövoimana.”
“Tällä hetkellä käytämme enemmän ja enemmän vuokratyöyrityksiä joustojen saamiseksi.”
“Paikallinen sopiminen, jota ei keskusjohtoisena harjoitetusta tavasta johtuen olla kovinkaan harjaantuneita soveltamaan, on avain työn tuottavuuden lisääntymiseen, jonka hedelmät jakautuisivat sekä työnantajien että -tekijöiden kesken. Työnantajana en tavoittelisi palkkojen alentamista, vaan tuottavuuden kasvua ja oikeiden tekijöiden palkitsemista ja yritysten kasvuedellytyksiä.”
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan yritysjohtajien viesti asiasta on selvä.
“Paikallinen sopiminen on avain työllisyysasteen nostamiseksi. Työlainsäädäntöä pitää uudistaa siten, että työpaikkakohtainen sopiminen kaikesta ohi yleissitovien työehtosopimusten on mahdollista kaikille samoin tasa-arvon ehdoin. Tämä muuttaisi työehtojen yleissitovuuden työntekijöiden valittavaksi. Tämä ei heikennä työntekijöiden asemaa, koska he voivat aina valita olla järjestäytymättä ja että ehdoista tuolloin sovitaan TES:ien mukaan. Alakohtaisilla TES:eillä olisi siten tärkeä ja vahva asema myös tulevaisuudessakin. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että luodaan mieluummin aitoja, pysyviä työpaikkoja kuin vuokratyövoiman lisääntymistä”, hän sanoo.
Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteena on paikallisen sopimisen laajentaminen yrityksissä niin, että toimialakohtaiset työehtosopimukset toimivat niin sanotusti perälautana.
Romakkaniemi korostaa työllisyysasteen nostamisen olevan seuraavan hallituksen tärkein kärkihanke.
“72 prosentin työllisyystavoite oli hyvä. Seuraavan hallituksen on tavoiteltava 75 prosenttia. Ensi vuosikymmeneen mennessä tavoitteen on kuitenkin oltava 80 prosenttia, jotta meidän ei tulevaisuudessa tarvitse leikata hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista. Tähänastiset toimet ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta näpertelyä. Vaikka 72 prosentin työllisyystavoite saavutetaan, olemme Ruotsia yhä 6 prosenttiyksikköä jäljessä. Jos meillä olisi Ruotsin työllisyysaste, olisi julkisen taloutemme tasapaino yli 5 miljardia parempi ja valtiontalous selvästi ylijäämäinen”, Romakkaniemi sanoo.
Suomen suunta oikea, tahti liian hidas
Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mielipiteet Suomen kehityksestä ovat positiivisemmat kuin kesällä 2018 toteutetussa kyselyssä. Vielä kesäkuussa 2018 vastaajat antoivat kysymykseen “Onko Suomi menossa oikeaan suuntaan?” yleisarvosanaksi 7,6. Nyt yleisarvosana oli 8.
Kyselyn sanallisissa perusteluissa käy ilmi, että Suomen talouden kasvu ja positiivinen vire vaikuttavat entistä myönteisempiin arvioihin Suomen suunnasta ja toisaalta myös hallituksen onnistumisista. Hallituksen uudistukset koetaan pääasiassa oikeansuuntaisina, mutta tahtia liian hitaana. Sanallisten arvioiden mukaan yritysten johdossa toivotaan, että talouden noususuhdanteen aikana varauduttaisiin myös edessä väistämättä oleviin haastavampiin aikoihin.
“Työttömyys laskee ja työllisyys nousee. Ongelmiakin on: väestökehitys ja ikärakenne ja siitä iso haaste kestävyysvajeelle. Työperäinen maahanmuutto edelleen hidasta. Suomessa myös aivan turhaa kilpailua alueiden välillä.”
”Vaikka talous vetää juuri nyt, niin oikeita aitoja muutoksia vastaamaan nykyaikaa tai tulevaa ei ole tehty. Kriisitietoisuus on heikolla tasolla, seuraava lama lähestyy joka päivä.”
“Viimeaikainen kehitys ja varsinkin kevään vaalien lähestyminen tuo keskusteluun sävyjä, joka jakaa taas enemmän kuin tuottaa. On saatu aikaan myös hyviä toimenpiteitä ja talouden tervehdyttämistä, mutta paljon jää tekemättä. Suunta on nyt varsin epäselvä ja päätöksenteko on vaikeaa ja tuskin mitään merkittävää enää ehditään saada aikaan.”
“Hallitus on tehnyt oikeansuuntaisia päätöksiä. Kilpailukykysopimus edisti Suomen pärjäämistä, kuitenkin olisimme voineet tehdä paljon enemmän. Yleissitovuudesta olisi pitänyt päästä eroon. Työllisyysasteen kasvu on ollut todella hieno asia. Silti meillä on vielä yli 7 prosentin työttömyys ja samaan aikaan työvoimapula. Suunta on oikea. Vauhti riittämätön.”
“Nykyinen hallitus ei ole pystynyt viemään läpi tarvittavia uudistuksia työmarkkinoilla sekä byrokratian purkamisessa. Investoinnit ja kasvu vaatisivat poukkoilun sijaan ennustettavuutta ja pitkäjänteistä politiikkaa. Tulevan hallituksen tulisi viedä eteenpäin muutamia tiettyjä strategisia valintoja kilpailukyvyn kasvattamiseksi: osaamista, laadukasta infrastruktuuria, kestävää julkista taloutta sekä kilpailukykyistä toimintaympäristöä”, Romakkaniemi sanoo.
Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin toteuttamasta Yritysparlamentti-kyselystä, joka suunnattiin 352 yritysjohtajalle eri puolella Suomea. Kyselyyn vastasi 140 yritysjohtajaa, ja vastausprosentti oli 40. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Vastaajat kuuluvat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan, Keskuskauppakamarin hallitukseen, alueellisten kauppakamarien hallituksiin tai Kansainvälisen kauppakamari ICC:n Suomen osaston valtuuskuntaan tai hallitukseen. Kysely toteutettiin 21.11.-27.11.2018.
Lisätietoja:
Esitys tuloksista (pdf)