Keskuskauppakamari on tyytymätön hallituksen esitykseen ulkomaalaislain viidennen luvun uudistamiseksi. Uudistukselle pyritään sujuvoittamaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja, mutta todelliset vaikutukset ovat jäämässä toivottua pienemmiksi. Keskuskauppakamari olisi toivonut rohkeampaa uudistusta, jolla olisi voitu helpottaa osaajapulasta kärsivien yritysten tilannetta.
Valtioneuvosto on tänään käsitellyt hallituksen esityksen ulkomaalaislain viidennen luvun uudistamiseksi ja seuraavaksi esitys etenee eduskunnan käsittelyyn. Esityksessä on paljon hyviä uudistuksia, mutta myös monia sellaisia asioita, joihin ei löydy ymmärrystä Keskuskauppakamarilta. Keskuskauppakamari toivoo, että eduskunta rohkenee tehdä esitystä parantavia viilauksia ennen lainsäädännön hyväksymistä.
”Otsikkotasolla ulkomaalaislain viidennen luvun uudistaminen näyttää hyvältä, mutta kun rapsuttaa hieman pintaa syvemmältä, huomaa uudistusten olevan varsin varovaisia ja vaikutuksiltaan toivottua pienempiä. Herää kysymys, että miksi työperäisen maahanmuuton edistämistä pelätään ja jätetään yritykset kärsimään osaajapulasta?”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Työantajien sertifioinnin kriteerejä pitää madaltaa
Hallituksen esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi työnantajien sertifiointi, joka mahdollistasi sertifioinnin piiriin päässeille työnantajille kevennetyn oleskelulupaprosessin. Keskuskauppakamari kannattaa uudistusta, mutta ihmettelee sen yksityiskohtia.
Jotta yritys pääsee sertifioinnin piiriin, pitää kolmen edellisen vuoden liikevaihdon olla keskimäärin vähintään miljoona vuosittain, oman pääoman pitää olla positiivinen joka vuosi, tuloksen positiivinen vähintään yhtenä vuotena ja työnantajan palvelukseen pitää olla myönnettynä vähintään 10 oleskelulupaa työnteon perusteella.
“Kriteerit ovat erittäin tiukat ja esimerkiksi kasvuhakuisten yritysten näkökulmasta positiivisen tuloksen vaatimus on hankala. Käytännössä uusilla ja pienemmillä yrityksillä ei myöskään ole mahdollisuutta päästä sertifioinnin piiriin. Liian tiukat kriteerit vähentävät merkittävästi uudistuksesta saatavia hyötyjä”, Valtonen sanoo.
Keskuskauppakamari on jo lausuntovaiheessa esittänyt, että kriteereitä löysennettäisiin siten, että tarkastelu tehtäisiin vain kahden edellisen vuoden ajalta, tulosvaatimuksesta luovuttaisiin kokonaan ja aiemmin myönnettyjen oleskelulupien vaatimus pudotettaisiin neljään.
”On eriskummallista, että raja sertifioiduksi työnantajaksi pääsemiselle asetetaan niin korkealle, että arviolta vain reilut 200 yritystä Suomessa täyttää ne. Ulkopuolelle jää valtava määrä yrityksiä, joiden rekrytointeja kevennetyllä oleskelulupamenettelyllä olisi voitu sujuvoittaa. Väkisin tulee mieleen ajatus, että eikö suomalaisiin työnantajiin luoteta?”, toteaa Valtonen.
Saatavuusharkinnan piiriin joutuvien määrää ei saa kasvattaa
Osana hallituksen esitystä luodaan ulkomaalaislakiin oma lupakategoria erityisasiantuntijoille. Erityisasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tulevat Suomeen erityistä osaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin. Käytännössä tarkastelu tehdään palkkauksen perusteella. Erityisasiantuntijoiden osalta ei tehdä niin sanottua saatavuusharkintaa ja näin ollen lupakäsittely on selkeästi nopeampi.
Keskuskauppakamari pitää erityisasiantuntijan oleskelulupaa erittäin tärkeänä osana suomalaista oleskelulupajärjestelmää. Osaajista käydään valtavaa globaalia kilpailua ja Suomen pitää olla houkutteleva vaihtoehto näille osaajille. Valtosen mukaan onkin käsittämätöntä, että erityisasiantuntijan palkkavaatimusta ollaan nostamassa nykyisestä noin 3000 eurosta noin 3400 euroon. Samalla rajattaisiin, että luontoisetuja ei saa enää laskea palkkaan sisältyviksi.
Keskuskauppakamari vaatii, että erityisasiantuntijan palkkavaatimusta kevennetään lähemmäs nykyistä toimivaa käytäntöä. Keskellä valtavaa osaajapulaa ei ole perusteltua hankaloittaa osaajien maahanmuuttoa tiputtamalla monet Suomeen haluavat osaajat toimimattoman saatavuusharkintajärjestelmän piiriin. Pikemminkin saatavuusharkinnasta pitäisi luopua kokonaan.
”Hallituksen esityksen tavoitteena on sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta silti esitetään uudistusta, joka tiputtaisi merkittävän määrän lupahakijoita kankean saatavuusharkinnan piiriin. Käytännössä siis tehtäisiin osaajien maahanmuutosta nykyistä hankalampaa. Tätä on vaikea ymmärtää”, sanoo Valtonen.