Suomen merkittävin haaste tulevaisuudessa on väestön vanheneminen, työikäisen väestön määrän vähentyminen ja näistä ilmiöistä seuraavat haasteet. Huomio käy myös ilmi Euroopan komission Suomesta julkaisemasta maaraportista.
”Suomessa monet asiat ovat keskimäärin aika hyvin. Meillä on toimiva julkinen sektori, vähän korruptiota, turvallinen ja luonnonläheinen elinympäristö sekä hyvä koulutusjärjestelmä. Liiallinen tyytyväisyys olisi kuitenkin kohtalokasta – aina ja kaikista maista löytyy parannettavaa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Euroopan komissio nostaa raportissaan esiin muiden muassa, että tietyt ryhmät jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmä luo kannustimia, jotka eivät tue nopeaa työllistymistä. Vasta hiljattain on ohitettu finanssikriisiä edeltävä työllisyysaste. Myös ikääntymiseen liittyvät julkistaloudelliset riskit ovat merkittäviä.
”Ikääntymiseen liittyvät julkisen talouden pulmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Ikääntyminen on megatrendi. Se tarkoittaa, että ikääntyminen tulee vaikuttamaan kaikkiin ja kaikkeen yhteiskunnassa. Vaikka sekä kansalaiset että päättäjät tietävät, että ikääntymiseen liittyy julkisen talouden haasteita, niin asiaa ei silti välttämättä olla todella sisäistetty. Esimerkiksi nykylaskelmien mukaan eläkevakuutusmaksu tulee nousemaan pitkällä aikavälillä liki 30 prosenttiin, mikä olisi ongelmallisen korkea maksutaso”, Kotamäki sanoo.
”Komission yksi keskeinen pointti raportissaan on, että Suomen tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti koko työllisyyspotentiaali. Tämä tarkoittaa pienentyvän työikäisen väestön tapauksessa sitä, että samanaikaisesti sekä työllisyysasteen että työn tuottavuuden tulisi nousta.”
Komissio nostaakin raportissaan esiin tuottavuuskehityksen. Tuottavuuden kannalta olennaista olisi vauhdittaa investointeja.
”Tuottavuus on keskeinen hyvinvointia ajava muuttuja ja sen kehitys on ollut heikkoa Suomessa ja koko Euroopassa. Tuottavuuskehityksen hitaus on huomattu, mutta sen korjaaminen ei ole helppoa. Yksi keskeinen vaade on kuitenkin se, että yritykset investoivat riittävästi”, Kotamäki toteaa.
”Tosiasia kuitenkin on, etteivät yritykset investoi, mikäli hyviä investointeja ei ole tarjolla. Tämä jossain määrin kuvaa valitettavasti tämänhetkistä tilannetta yrityssektorilla. Sen sijaan julkisella sektorilla tilanne on päinvastainen: esimerkiksi julkiseen infrastruktuuriin kuten liikenneinfraan liittyvät investoinnit ovat odottaneet tekemistä jo pitkään. ”
”Julkisen sektorin menorakennetta tulisi kallistaa pois julkisesta kulutuksesta, ”syömävelasta”, vahvemmin investointien ja työllisyyttä tukevalle linjalle. Yksityisellä sektorilla taas työmarkkinoiden joustavoittaminen ja kannustavan veroympäristön edistäminen olisi olennaista.”