Hallituksen kaavailema listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskeva lainsäädäntöuudistus on tärkeä hanke startup-yritysten osaamisen vahvistamiseksi. Hallituksen panostukset ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen ovat oikeasuuntaisia myös kasvuyritysten näkökulmasta. Startup-yritysten toimintaedellytysten parantaminen vaatii kuitenkin vielä merkittäviä lisätoimia.
”Hallituksen budjettiriihessä on päätetty startup-yritysten kannalta tärkeistä asioista, mutta nykyiset panostukset eivät vielä yksinään takaa kasvuyrityksille parhaita mahdollisia toimintaedellytyksiä”, Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri arvioi.
”Listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskeva lainsäädäntöuudistus on tervetullut uudistus. Hallitusohjelmassa uudistukseen on varattu vuositasolla 10 miljoonaa euroa. Startup-yritysten henkilöstön osakeomistuksen verokohtelu on olennainen kokonaisuus, kun arvioidaan esimerkiksi ulkomaisten osaajien houkuttelua Suomeen.”
Suomen menestys on tulevaisuudessa riippuvaista osaamisesta, työstä ja yrittäjyydestä. Perinteisten ja suurten yritysten rinnalla tarvitaan ketteriä ja kasvuhaluisia startup-yrityksiä, jotka ovat entistä tärkeämpiä myös koko kansantalouden kannalta.
Moni startup-yritys kokee tällä hetkellä yhdeksi haasteeksi osaavan työvoiman löytämisen.
”Business Finlandin keväällä 2018 toteuttamassa selvityksessä lähes kolmannes startup-yrityksistä koki kasvun esteeksi asiantuntevien työntekijöiden löytämisen. Tässä suhteessa hallituksen tavoite helpottaa Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten sekä heidän perheidensä maahan jäämistä on kriittinen. Seuraamme Keskuskauppakamarissa tarkasti muun muassa lupakäytäntöjen uudistamista sekä työperusteisten oleskelulupaprosessien nopeuttamista, joihin hallitus on nimenomaisesti sitoutunut”, Meri muistuttaa.
”Hallituksen esittämä työperäisten oleskelulupien käsittely yhden kuukauden määräajassa on startup-yrityksille tärkeä lupaus. Valmistumisen jälkeisen kahden vuoden määräaikaisen oleskeluluvan sijasta tarkoituksenmukaisempi ratkaisu olisi ollut pysyvä oleskelulupa, jota Keskuskauppakamari on ehdottanut. Nyt riskinä on, että menetämme parhaita osaajia liian helposti.”
Meren mukaan Suomen kehittäminen maailmaan parhaaksi startup-toimintaympäristöksi vaatii kuitenkin vielä merkittäviä lisätoimia. Uudet ja innovatiiviset toimijat, kuten startupit, ovat avainasemassa Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Nykyiset rakenteet eivät tue optimaalisella tavalla kasvuyrittäjyyttä.
”Startup-yritysten kannalta tärkeitä päämääriä olisivat muun muassa avainhenkilöiden verotuksen keventäminen, naisten kannustaminen ohjelmistoalan koulutukseen, työmarkkinoiden joustavoittaminen paikallista sopimista lisäämällä sekä yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen. Myös kasvuyritysten rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä”, Meri toteaa.
”Näiden teemojen osalta hallituksen suunnittelemat konkreettiset toimenpiteet ovat vaatimattomia tai ne puuttuvat kokonaan.”