Saksassa aloittaa tänään uusi liikennevalohallitus, eli sosialidemokraattien, liberaalien ja vihreiden muodostama koalitio. Suomen ja talouden kannalta mielenkiintoinen kysymys on, mikä muuttuu Saksan politiikassa ja EU-linjauksissa. Lyhyt vastaus tähän on: yllättävän vähän, arvioi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Veroastetta ei nosteta, velkajarru pysyy
Tuleva liittokansleri Olaf Scholz oli jo Merkelin hallituksen varaliittokansleri ja valtiovarainministeri. Scholz on maltillinen keskilinjan sosiaalidemokraatti, joka kampanjoi jatkuvuudella Merkelin keskitien sovittelevaan politiikkaan niin Saksassa kuin Euroopassakin.
Romakkaniemi arvioi, että eri suuntiin vetävät liberaalit ja vihreät tasapainottavat toisiaan hallituskoalitiossa. Scholzille jää liittokanslerina sillanrakentajan rooli. Lindner paalutti liberaalien kynnyskysymykset taloudessa hallitusohjelmaan.
”Uusi hallitus ei nosta veroastetta tai muuta velkajarrua, mutta koronapoikkeusta velkasääntöön jatketaan vielä ensi vuonna”, Romakkaniemi sanoo.
Myös verotuksen rakennetta voidaan edelleen kehittää työtä suosivaan ja haittoja verottavaan suuntaan, kuten aiemmassakin hallituksessa on tehty.
”Vihreän siirtymän suuret rahoitustarpeet aiotaan hoitaa budjetin ulkopuolisilla rahastoilla, kuten erityisyhtiöillä ja kannustamalla yksityinen sektori investoimaan”, Romakkaniemi sanoo.
EU: talous ja ilmasto
Kaikki koalitiossa ovat Eurooppa-myönteisiä puolueita, joten kansleripuolue saa vahvan tuen EU-kysymyksissä. Liberaalien EU:n kehitykseen liittyvät talouslinjaukset hillitsevät kuitenkin Ranskan ja Italian suuria toiveita yhteisvelan ja taloussääntöjen höllentämisen suhteen.
”Tämä tosin koskee lähinnä perussopimusten muuttamista. On hyvä muistaa, että Merkel ja edellinen hallitus hyväksyi myös elpymisrahaston. Siksi velanotto budjettiluonteisiin menoihin jatkunee muodossa tai toisessa. Myös taloussääntöjä toimeenpanevat lait uudistetaan nykyistä joustavammaksi”, Romakkaniemi sanoo.
Vihreiden Annalena Baerbockista tulee uuden hallituksen ulkoministeri, joten hänestä tulee jonkinlainen uuden ajan Joschka Fischer, arvioi Romakkaniemi. Vihreät saivat läpi paljon kunnianhimoisia ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteitaan.
Saksan hallitus asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia sähköntuotannosta olisi uusiutuvista energianlähteistä ja 50 prosenttia lämmityksestä olisi hiilineutraalia. Tavoitteena on myös luopua hiilestä kokonaan tämän vuosikymmenen aikana. Romakkaniemi korostaa, että ydinenergian samanaikaiseen alasajoon yhdistettynä tavoite on haastava toteuttaa.
”Aihe saattaa tulevana talvena olla Saksassa kovin epäsuosittu. Sähkön hinta on nimittäin moninkertaistunut vuodentakaisesta. Erityisen mielenkiintoinen kysymys on Nord Stream II kaasuputken käyttöluvan myöntäminen. Vihreät ovat vastustaneet sitä”, Romakkaniemi sanoo.
Saksa jatkaa kunnianhimoista linjaa EU:n ilmastopolitiikassa. Koska Saksa haluaa vaikeuttaa ydinenergian hyödyntämistä, tulee se todennäköisesti ajamaan korkeita tavoitteita erityisesti uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa.
Suomi jatkossakin tärkeä kumppani
Saksan uusi hallitus ei muuta EU:n kehityssuuntaa ja tilannetta Suomen kannalta kovinkaan paljon asetelmasta, joka on ollut olemassa brexitin jälkeen. Romakkaniemi korostaa, että Saksa on jatkossakin Suomelle tärkeä kumppani EU-politiikassa ja erityisesti talouskysymyksissä.
”Pitää kuitenkin muistaa, että lopulta näissä kysymyksissä Suomi on sopeutuja. Saksa sopii suurista linjoista Ranskan ja Italian kanssa. Ilmasto- ja energiakysymyksissä sekä suhteessa EU:n puolustukseen Suomen linja on kuitenkin lähempänä Ranskaa”, Romakkaniemi päättää.
