Uusimmat
Rokotusjärjestystä tulisi muuttaa pikaisesti niin, että rokotukset painotettaisiin pahimmille epidemia-alueille. Rokotusjärjestystä muuttamalla säästyisi ihmishenkiä, mutta rokotusten tehokkaassa painottamisessa on kyse myös työpaikoista, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.
”Rokotusten painottaminen pahimmille epidemia-alueille olisi pitänyt aloittaa jo viime viikolla niin kuin Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) ohjeisti, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Viruksen aiheuttama täysi yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle joidenkin arvioiden mukaan jopa noin miljardi euroa viikossa puhumattakaan menetetyistä ihmishengistä ja muusta inhimillisestä kärsimyksestä kuten työttömyyden aiheuttamista toimeentulo-ongelmista”, muistuttaa Horttanainen.
Suomen hallitus päätti ennen pääsiäistä vastoin KRAR:n suositusta olla muuttamatta rokotusjärjestystä välittömästi. Hallitus kertoi harkitsevansa rokotusjärjestyksen muuttamista sitten, kun riskiryhmät koko maassa on rokotettu. Lausuntokierros asiasta päättyy tänään tiistaina.
Pandemia on myös taloudellinen kysymys
Horttanainen toivoo, että hallitus ei pitäisi koronapandemiaa vain terveyskysymyksenä vaan ottaisi huomioon myös viruksen Suomelle ja suomalaisille aiheuttamat taloudelliset ja inhimilliset vaikeudet.
”Edelleenkin kymmenet tuhannet suomalaiset ovat lomautettuina tai irtisanottuina työstään pandemian takia. Heidän ja koko maan edun takia virus pitää taltuttaa mahdollisimman nopeasti. Tähän on ratkaisu tarjolla: muutetaan rokotusjärjestystä niin, että siitä saadaan paras hyöty niin terveydellisesti kuin taloudellisestikin irti. Mitä nopeammin viruksesta on päästy eroon ja Suomi avattua, sitä nopeammin Suomi, työllisyys ja kaikkien kansalaisten hyvinvointi lähtevät uuteen nousuun”, Horttanainen sanoo.
Alueellinen painotus rokotuksissa tulisi tehdä viranomaisten asiantuntemuksen ja ajantasaisten tautitilastojen perusteella. Rokotusjärjestyksessä pitäisi huomioida yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiset ammattiryhmät.
Lisäksi työterveys on otettava laajasti mukaan rokotuksiin, muistuttaa Horttanainen.
”Rokotuksia tulee kohdentaa suoraan työterveyshuollolle ilman, että kunnat toimivat välikäsinä. Tämä nopeuttaa rokotuksia ja vaikuttaa suoraan siihen, missä aikataulussa Suomi voidaan avata kohti normaalia elämää”, Horttanainen sanoo.