Koronakriisi ei saa aiheuttaa sitä, että Suomi sulkeutuu ja kääntyy sisäänpäin. Koronakriisi ei ole muuttanut Suomen demografiaan liittyviä haasteita eikä odotuksia tulevasta osaavan työvoiman tarpeesta. Keskuskauppakamari vaatii, että hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin uudistuksia, jotka vauhdittavat ulkomaalaisten osaajien muuttamista Suomeen.
Keskuskauppakamari julkaisi tänään ”Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta” -ratkaisun, joka tarjoaa laajan kattauksen politiikkatoimia, joilla voidaan vauhdittaa osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa. Ratkaisun tavoitteena on kansainvälisempi Suomi, jossa osaavaa työvoimaa riittää sitä tarvitseville ja demografinen kehitys saadaan uudelle paremmalle uralle. Kaikki ratkaisussa esitetyt ehdotukset ovat vapaasti poliittisten päättäjien ja virkamiesten hyödynnettävissä.
”On kiistaton tosiasia, että työhön ja opiskeluun perustuvaa maahanmuuttoa tarvitaan lisää. Jos nyt vallitseva kehitys jatkuu, on Suomessa vuonna 2040 vuoteen 2019 verrattuna 103 000 työikäistä ihmistä vähemmän. Koronakriisinkin vaikutus osaavan työvoiman tarpeeseen on vain hetkellinen. On selvää, että tarvitsemme lisää osaavaa työvoimaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
”Kriittisin askel osaamiseen perustuvan maahanmuuton vauhdittamisessa on hoitaa lupaprosessit nopeasti kuntoon. Lupien käsittely on yritysten näkökulmasta auttamatta liian hidasta. Nyt on hyvä hetki laittaa lupaprosessit kuntoon ja valmistautua siihen, että seuraavan nousukauden alkaessa ainakaan lupaprosessit eivät aiheuta pullonkaulaa osaavan työvoiman saatavuuden osalta”, sanoo Valtonen.
Oleskelulupaprosessit on käytävä perinpohjaisesti läpi ja palvelumuotoiltava uudelleen. Prosessiin tulee sisältyä vain lainsäädännön vaatimat ja viranomaisten työn kannalta olennaiset asiat. Sähköistä asiointia ja automatisoitua käsittelyä on lisättävä. Oleskelulupien käsittelystä vastaavien viranomaisten resurssit on pitkäjänteisesti turvattava sellaiselle tasolle, että luvat saadaan aina käsiteltyä luvatussa määräajassa.
Työmarkkinoita jäykistävästä ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkintaan usein liitettävät uhkakuvat ovat liioiteltuja. Mahdollisiin lieveilmiöihin voidaan puuttua jälkivalvonnalla nykyisen pitkän ja byrokraattisen ennakkokäsittelyn sijaan. Saatavuusharkinta muodostaa liian usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle, vaikka todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta.
”Marinin hallituksen ohjelmassa pidetään tiukasti kiinni ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Syksyn budjettiriihen yhteydessä olisi hyvä hetki arvioida tätä linjausta uudelleen. Saatavuusharkinta on tarpeeton hidaste, jonka poistaminen yhtälöstä vauhdittaa työvoiman maahanmuuttoa”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari esittää, että Suomessa siirrytään vahvemmin tavoitteellisen maahanmuuton malliin. Tämä tarkoittaa valtioneuvoston tasolla asetettua vuosittaista määrällistä tavoitetta työhön ja opiskeluun perustuvalle maahanmuutolle. Vuosittaiseksi tavoitteeksi voitaisiin asettaa alkuvaiheessa 30 000 työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttavaa. Tässä olisi kasvua noin kolmannes vuoden 2019 toteumaan verrattuna.
”Tavoitteeseen pääseminen vaatii riittävästi vaikuttavia toimenpiteitä ja valmiutta päättää lisätoimista, mikäli tavoitetta ei olla saavuttamassa. Monessa muussa maassa maahanmuuttopolitiikka on huomattavasti tavoitteellisempaa kuin Suomessa, joten hyviä vertailumaita löytyy kyllä”, sanoo Valtonen.
Liite: