Juho Romakkaniemen puhe Suuressa Veropäivässä 22.9.2021

Arvoisa valtiovarainministeri, arvoisat kuulijat,

Lämpimästi tervetuloa Keskuskauppakamarin perinteiseen Suureen veropäivään, joka järjestetään jo 34. kerran! Suuressa veropäivässä Keskuskauppakamari haluaa koota yhteen verotuksen parhaat asiantuntijat yrityksistä, virkakunnasta, poliitikoista ja akateemisesta maailmasta keskustelemaan verotuksen ajankohtaisista ja tulevista kysymyksistä. Onkin mukava nähdä teitä näin runsaslukuisena täällä paikan päällä ja siellä ruutujen takana. Yhteensä teitä on yli 550 osallistujaa mukana.

Hallitus päätti budjettiriihessään esittää vuodelle 2022 budjettia, joka on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Voimakas velkaantuminen jatkuisi siis yli talouskasvun huippusuhdanteen. Elvyttävän politiikan jatkaminen on riskialtista.

Velkaantuminen jatkuu tulevinakin vuosina, koska hallitus päätti kevään kehysriihessään nostaa alkuperäistä menokehystään. Tämä on entistäkin huonommin perusteltua, kun ottaa huomioon EU:n elpymisrahastosta Suomeen ensi- ja sitä seuraavana vuonna tulevat julkisten menojen lisäykset.

Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu, naapurimme Ruotsi on painamassa velkasuhdettaan alas kohti 30 prosenttia. Suomen julkisten menojen rakenteelliset haasteet ovat vasta kasvamassa väestön ikääntyessä ja hoitokulujen kasvaessa. Ruotsin demarihallitus teki myös kriisin aikana voimakasta veroelvytystä ja aikoo jatkaa työn verotuksen alentamista. Suomessa veronalennukset jäivät käyttämättä ja runsas elvytys viime ja tänä vuonna oli lähinnä menojen lisäystä.

Vaikka budjettiriihi olikin isossa kuvassa meille pettymys, positiivisiakin asioita oli. Näitä olivat esimerkiksi osaamisperusteisen maahanmuuton helpotukset sekä panostukset perustutkimukseen ja TKI-toimintaan.

Hyvät kuulijat,

Kun olemme kysyneet jäseniltämme, mitkä toimet ovat heidän kannaltaan tärkeimpiä, jotta Suomen kilpailukyky saadaan paranemaan ja työllisyys kasvuun, kaksi asiaa on noussut ylitse muiden. Paikallinen sopiminen ja verojen alentaminen. Kun yrityksiltä kysyttiin minkä veron alentaminen olisi tärkeintä, 75 prosenttia näki tuloveron alennukset tärkeimpänä.

Ei siis yrityksen yhteisverot tai omistajien osinkoverot. Vaan työntekijöiden ansiotuloverot.

Olinkin kovin ilahtunut, kun sisäministeri Maria Ohisalo linjasi vihreiden puoluekokouksessa heidän haluavan toteuttaa vihreän verouudistuksen, eli laskea työn ja yrittämisen verotusta sekä siirtää verotuksen painopistettä kohti kulutusta ja haittaverotusta. Tämä vain ei voi tarkoittaa, että nyt kiristetään kulutusveroja ja katsotaan niitä tuloveronkevennyksiä joskus myöhemmin.

Keskuskauppakamari esittääkin, että seuraavan vaalikauden aluksi tuloveroja kevennetään kahdella miljardilla eurolla.

Työn veroale toisi lisääntyneenä työnä ja kasvaneena aktiviteettina osan takaisin julkisen sektorin kirstuun, tutkimuskirjallisuuden mukaan lyhyellä aikavälillä noin 30-50 prosenttia.

Mutta monesti ajattelu loppuu tähän. Unohtuu, että ihmiset, me kansalaiset saamme vielä sen 100 % tähän päälle! Eli tuloveron alennus kasvattaa kokonaishyvinvointia suoraan 1,3-1,5 kertaisesti hintalappunsa verran.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Tuloveronalennus vaikuttaa keskipitkällä aikavälillä koko talouden hintoihin. Kaikissa kotitalouksien ja yritysten palveluiden ja myös tuotteiden hankinnoissa kotimaisen työn verokiila on merkittävä komponentti.

Työn verotuksen kohtuullistaminen tarkoittaa myös tätä kautta ostovoiman kasvua entisestään sekä pienentää yritysten ulkoisten kustannuksia ja kilpailukykyä keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi tuloveron alennus parantaa suomalaisyritysten hintakilpailukykyä myös pienentämällä palkankorotuspaineita.

Emme saa kuitenkaan unohda julkisen talouden rakenteellista alijäämää. Jos hallitus toteuttaa veronalennuksen heti vaalikauden aluksi, voi se kahden vuoden ajan seurata verokertymän kehitystä. Eli sen sijaan, että arvaillaan dynaamisia vaikutuksia, päätetään kolmantena vuonna veronalennuksen jälkeen kulutus- ja haittaverojen nostosta sillä määrällä, joka ei ole tullut takaisin dynaamisina vaikutuksina.

Lopputuloksen tästä on siis kasvanut yhteiskunnan kokonaishyvinvointi, parantunut yritystemme kilpailukyky ja matalampi kokonaisveroaste, julkisen talouden kannalta tasapainoisella kokonaisuudella. Luulisi näin monella tavalla kannattavan veronalennuksen olevan kaikkien puolueiden kärkitavoitteita – varsinkin kun nykyinen kireä työn verotus mahdollistaa tämän välineen käyttämisen vaikka useamman kerran.

Tällaisen rohkean uudistuskokonaisuuden toteutti viimeksi Matti Vanhasen II hallitus, joka onnistui vieläpä ajoittamaan veroratkaisunsa ja menolisäyksensä finanssipoliittisesti täydellisesti vastaamaan finanssikriisin mukanaan tuomaan romahdukseen. Bruttokansantuote romahti 2009 lähes kolminkertaisesti verrattuna viime koronavuoteen, mutta työttömyys ei noussut, eikä kriisi levinnyt laajemmalle – ja hallitus pysyi vieläpä menokehyksessään. Tuo hallituspohja oli muuten mitä mainioin – ja unohtunut eri kannunvalajilta hyvänä ja mahdollisena vaihtoehtona myös tulevaisuudessa.

Minulla oli ilo työskennellä tuossa hallituksessa valtiovarainministerin erityisavustajana ja tutustua silloin erityisavustajakollegaan nimeltä Annika Saarikko, joka tulee nyt itse valtiovarainministerinä jälkeeni tänne lavalle. Olenkin äärimmäisen kiinnostunut siitä, mitä hän tulee meille kertomaan.

Hyvät kuulijat,

Vaikka itse sanonkin, meillä on täällä erittäin mielenkiintoinen ohjelma tänään. Odotan innolla, että pääsen kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja. Näillä sanoilla toivotan kaikille antoisaa Suurta Veropäivää ja hyviä keskusteluita!

Romakkaniemi Juho

Juho Romakkaniemi

Toimitusjohtaja

+358 40 050 5269

Kategoriat:Verotus, Juho Romakkaniemi