Heikkenevä suhdanne tarttumassa työmarkkinoille

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Työllisyys on kääntynyt voimakkaaseen laskuun erityisesti miehillä, jotka työskentelevät suhdannevaihteluille herkillä toimialoilla. Heikentyvä suhdanne on alkanut heijastua myös laajemmin työmarkkinoille ja työllisenä oli heinäkuussa 62 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Toistaiseksi palvelualojen hyvä tilanne on pitänyt työllisyyttä korkealla, mutta ennen pitkää suhdanteen heikkeneminen ulottuu myös palvelualojen työllisyyteen – epäselvää on miten paljon. Myös voimakkaan maahanmuuton hidastuminen uhkaa hyydyttää kasvua, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Työllisyysaste oli edelleen historiallisesti ajatellen korkealla heinäkuussa, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan yhä selkeämmin on havaittavissa heikentyneen suhdanteen merkkejä. Suhdanne on heikentynyt kesällä erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa eikä konkursseilta ole vältytty. Heikkenevä suhdanne alkaa heijastua myös työllisyyteen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli työllisenä heinäkuussa 2 626 000 henkeä, mikä on 62 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi oli 74,2 prosenttia. Työllisyyden trendi 20–64-vuotiaille laski jokseenkin voimakkaasti ja päätyi 77,8 prosenttiin.

”Heinäkuun lukemat vahvistavat pelkoja siitä, että heikkenevä suhdannetilanne alkaa enenevässä määrin heijastua työmarkkinoille. Työllisyys on kääntynyt voimakkaaseen laskuun miehillä, jotka usein työskentelevät enemmän suhdannevaihtelulle alttiilla toimialoilla”, arvioi Appelqvist.

Voimakkaan maahanmuuton hidastuminen uhkaa hyydyttää kasvua

Työttömänä oli heinäkuussa 195 000 henkeä, mikä on 5000 enemmän kuin vuosi sitten. Vuositasolla työttömyyden nousu oli maltillista, mutta vertailuvuoden lukema oli jo valmiiksi melko heikko.

Säännöllistä kausivaihtelua ja kuukausittaista satunnaisvaihtelua tasoittava työttömyysteen trendilukema oli 7,2 prosenttia. Alimmillaan työttömyysasteen trendi oli vuoden 2022 keväällä 6,5 prosenttia, eli nousua on kertynyt asteittain jo 0,7 prosenttiyksikköä.

”Juuri nyt ennusteet loppuvuoden suhdannekehityksestä ovat niin heikkoja, ettei se voi olla vaikuttamatta työmarkkinoihin. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka paljon. Toistaiseksi palvelualojen hyvä tilanne on riittänyt pitämään työllisyyden korkealla. Yksi iso kysymysmerkki jatkon osalta on se, missä määrin heikkenevä suhdanne tarttuu myös palvelualojen työllisyyteen loppuvuoden ja talven aikana. Toinen kysymysmerkki on se, kuinka vaikeaksi suhdanneherkkien toimialojen tilanne muodostuu vientiteollisuudessa ja rakentamisessa”, sanoo Appelqvist.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana TE-toimistoihin 50 100 mikä on 24 600 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 101 800 työpaikkaa, mikä on peräti 59 200 vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

”Avoimien työpaikkojen määrä on suorastaan romahtanut heinäkuussa, mikä kertoo työvoiman kysynnän äkkijarrutuksesta. Jatkossa avoimena olevien paikkojen lasku tulee enenevässä määrin heijastumaan myös toteutuneisiin rekrytointeihin. Työllisyyttä on nostanut Suomessa viime vuosien voimakas maahanmuutto, jota on ajanut työvoimapula ja kysyntä työntekijöistä, joka on näkynyt avoimien työpaikkojen poikkeuksellisen korkeana tasona. Nyt tämä kasvumoottori uhkaa hyytyä, kun työvoiman kysyntä hiipuu ja avoimien työpaikkojen määrä supistuu”, sanoo Appelqvist.

Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Työllisyys, Jukka Appelqvist

Katso aiheesta