Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 -kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

Suomalainen järvimaisema. Kuvituskuva.

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto valtioneuvoston selontekoon Hiilineutraali Suomi 2035- kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Keskuskauppakamari yhtyy selonteossa esitettyyn EU:n tavoitteiseen irtautumisesta venäläisestä fossiilisesta energiasta ja vihreästä siirtymästä keskeisenä toimena tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Vihreä siirtymä edellyttää mittavia investointeja. Toimiva kotimarkkina vaatii
ennakoitavan ja sujuvan kansallisen sääntelyn lisäksi tarkoituksenmukaista
luvitusjärjestelmää. Ilmastotavoitteissa onnistuminen vaatii mittavia puhtaan teknologian investointeja koko 2020- ja 2030- lukujen ajan. Siksi on välttämätöntä, että lupamenettelyt kokonaisuudessaan virtaviivaistuvat ja käsittelyajat lyhenevät kansallisella tasolla eikä uusia hidastavia toimia tule myöskään EU-lainsäädännöstä.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä selonteossa esitettyä näkemystä siitä, että
panostuksia tulee tehdä toimissa, jotka auttavat tuottamaan maailmalle uusia ratkaisuja ja joiden mahdollisuudet ovat maailmanlaajuisia. Korkean teknologian maana Suomen tulisi tavoitella toimivan kotimarkkinan pohjalta taloudellista kasvua ja vientiä puhtaiden päästöjä vähentävän teknologian ja ratkaisujen osalta. Yksittäisten toimenpiteiden ohella olisi myös katsottava kokonaisuutta, siten että yrityksille luodaan mahdollisuuksia älykkäiden ja digitaalisten ratkaisuiden kehittämiseen, jotka pohjana kansainväliselle kasvulla ja viennille.

Liikennesektorille kohdistuvien päästövähennysten keinovalikoima on oltava laaja, tästä syystä se myös tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille puhtaampien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseksi myös vientiin. Tästä syystä on myös olennaista, että Suomen toimet liikenteen päästövähennyksissä ankkuroituvat EU-tason toimiin ja niissä asetettuihin tasoihin.

Kansallisella tasolla tehtävät päätökset vievät Suomea kohti kansallista hiilineutraaliustavoitetta, mutta on todettava, että eritahtinen eteneminen Suomen kotimarkkinoilla ja EU:n sisämarkkinoilla lisää epävarmuutta ja vähentää ennakoitavuutta alan toimijoille. Lisäksi Keskuskauppakamari haluaa nostaa esille fossiilittoman tiekartan kolmannen vaiheen tarpeellisuuden, erityisesti tieliikenteen päästökaupan osalta kansallisia ratkaisuja tulee välttää EU-tason toimien ollessa käynnissä.

Suunnitelmassa todetaan, että päästövähennystoimien määrittelyssä on kiinnitetyt huomioita kustannustehokkuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan näiden lisäksi tulisi myös arvioida suunnitelman vaikutusta suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Tämä on erityisen tärkeä huomioiden eritahtinen eteneminen Suomen
kilpailijamaiden kanssa.

Keskuskauppakamari pitää selonteossa esitettyjä uusia linjauksia vety- ja
sähköpolttoaineiden osalta hyvinä, erityisesti uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn ja sähköpolttoaineiden käytön suuntaamisesta Suomessa toimivan teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmien tarpeisiin. Lisäksi pilotoinnit vedyn käytöstä liikenteessä, erityisesti raskaassa maantieliikenteessä ja vesiliikenteessä on kannatettava linjaus.

Keskuskauppakamari ilmaisee huolensa siitä, miten selonteossa esille tuodut
taakanjakosektorin toimien kustannukset pystytään kattamaan tulevina vuosina. Selonteossa on arvioitu vaikutuksia työllisyyteen, alueisiin ja kotitalouksiin. Näiden lisäksi tulisi arvioida toimien vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin.

Liikennesektori on keskeisessä asemassa päästöjen vähentämisessä kokonsa takia. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää, että varmistetaan tehokas vaikuttaminen EU-tasolla sekä nyt käsittelyssä olevan Fit for 55-paketin että uusien aloitteiden osalta. Keskuskauppakamari yhtyy selonteossa esitettyyn näkemykseen siitä, että EU:n päästökauppa on keskeisin ohjauskeino päästökauppasektorin päästöjen vähentämiseksi.

Liikennesektorin osalta on kuitenkin huomioitava, että polttomoottoreita ja perinteisiä teknologioita tullaan käyttämään vielä pitkään, erityisesti ilma-, meri- ja raskaassa liikenteessä. Uusiutuvat polttoaineet ovat myös nopea keino vähentää olemassa olevan polttomoottorikaluston päästöjä. Polttoaineiksi jalostettavien kestävien biomassojen saatavuus globaalisti on rajallinen, erityisesti lento- ja meriliikenteen osalta tulisi huomioida EU-tason kehityksen lisäksi myös kansainvälinen kehitys ja globaali kilpailuasetelma.

Kategoriat:Ilmasto, Energia, Päivi Wood