Näkemyksiä suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyen

Valtiovarainministeriö on tarjonnut avoimen mahdollisuuden kertoa näkemyksiä ja ideoita liittyen valmisteilla olevaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, joka määrittää sen, kuinka Suomi tulee käyttämään noin 2,3 miljardin euron osuutensa EU:n elvytyspaketista.

Keskuskauppakamarin asiantuntijana esitän Kestävän kasvun ohjelmaan liittyen seuraavia huomioita:

EU:n elvytyspaketilla tavoitellaan työllisyyden vahvistamista, akuutin kriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamista sekä talouden uudistamiseen ja kasvuun tähtäävien innovaatioiden, digitalisaatiohankkeiden ja investointien tukemista. On huomioitava, että elvytyspaketti on poikkeuksellisen mittava. Jotta elvytyksestä saadaan toivuttu vipuvarsi Euroopan talouden kääntämiseksi kasvu-uralle, Suomen ja muiden jäsenmaiden on käytettävä osuutensa taloutta uudistaviin, kasvua tukeviin ja kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin.

Keskuskauppakamari esittää kahta painopistettä Suomen kestävän kasvun ohjelmalle:

  • Rahoituksen suuntaamista yritysten kasvua ja vientiä vauhdittaviin investointeihin sekä tutkimushankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja kestävän, vähähiilisen talouden ratkaisuja.
  • Kestävään, strategiseen liikenneinfraan panostamista, joka parantaa tuottavuutta ja vähentää liikenteen päästöjä.

Molemmat Keskuskauppakamarin esittämistä painopistealueista ovat komission maasuositusten mukaisia.

Yritysten kasvua ja vientiä vauhdittavat hankkeet

Merkittävä osa elvytysrahoituksesta on Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan suunnattava yritysten hankkeisiin, jotka tukevat kasvua ja vauhdittavat vientiä sekä edistävät digitalisaatiota ja kestävän vähähiilisen talouden ratkaisuja. Elvytysrahoituksella saadaan aikaan suurempi vaikuttavuus, kun julkista rahoitusta käytetään vivuttamaan yksityistä rahoitusta, esimerkiksi TKI-hankkeiden kautta.

Yritysten hankkeet ja investoinnit vahvistavat työllisyyttä ja parantavat tuottavuutta. Yritysten rooli hankkeissa on olennainen, sillä siirtymän vihreään, kestävään talouteen on tapahduttava markkinatalouden ehdoilla. Vain niin syntyy myös kestävää kasvua.

Panostukset kestävään, strategiseen liikenneinfraan

Liikenneväylien korjausvelka oli vuonna 2019 n. 2,8 miljardia euroa. Investointivelan arvioidaan olevan jopa 15 miljardia euroa. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan EU:n elpymisväline tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden panostaa liikenneväyliin ja kuroa kiinni Suomen kilpailukykyä haittaavaa liikenneväylien korjaus- ja investointivelkaa.

Myös Suomen kunnianhimoiset liikenteen päästövähennystavoitteet vaativat, että väyläverkkomme kuntoa ja toimivuutta parannetaan, sillä sujuva liikenne vähentää päästöjä. Nykykuntoiset tiet aiheuttavat kiertoreittejä ja esimerkiksi painorajoituksia raskaalle liikenteelle. Lisäksi esimerkiksi tavarankuljetusten siirtäminen raiteille vaatii lisää raidekapasiteettia.

Keskuskauppakamari arvioi, että liikenneyhteyksien parantaminen lisäisi yritysten kilpailukykyä ja parantaisi koko maan ja alueiden saavutettavuutta ja elinvoimaa pysyvästi. Panostukset liikenneväyliin olisivat ns. hyvää elvytystä, sillä liikenneyhteyksien parantaminen tukisi työllisyyttä. Sen lisäksi, että sujuvat liikenneyhteydet laajentavat työssäkäyntialueita, vauhdittavat suuret infrahankkeet myös muuta rakentamista.

Muita näkemyksiä

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan elpymisvälineen rahoitus tulee suunnata tarpeeksi suuriin hankkeisiin, jotta rahoituksen mahdollisimman suuri vaikuttavuus voidaan turvata. Rahoituksen suuntaamisessa ei tule vajota ns. hankesilppuun, sillä rahoituksen hajoaminen liian pieniin puroihin vaarantaisi elvytyksen tavoitteet kasvusta ja tuottavuuden parantamisesta.

Keskuskauppakamari muistuttaa, että lopulta EU:n elvytyspaketin rahoitus on velkarahaa, joka on maksettava takaisin, tavalla tai toisella. Jotta panostukset kannattavat, on rahoitus käytettävä aidosti kilpailukykymme parantamiseen, kasvuun ja talouden uudistumiseen. Rahoitusta ei tule suunnata juoksevien menojen kattamiseen, saati uusien pysyvien menojen luomiseen.

Lopuksi Keskuskauppakamari alleviivaa, että Suomen kestävän kasvun ohjelma on linkitettävä Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn laajemmin. Elvytysrahoituksen teho laskee, jos saman aikaisesti toisilla päätöksillä heikennämme yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Suomen kestävän kasvun ohjelman puitteissa todennäköisesti tehtävät mittavat TKI-panostukset menevät hukkaan, jos ne eivät johda Suomeen tehtäviin investointeihin. TKI-panostusten hedelmät, investoinnit, jotka luovat kestävää kasvua ja työpaikkoja, eivät saa valua muihin maihin.

Sipola Johanna
Sipola Johanna

Johanna Sipola

Johtaja

050 352 1172

Kategoriat:Politiikka, Johanna Sipola