Liikennejärjestelmäanalyysin rakenne ja tietopohja
Mitkä ovat tärkeimmät ja liikennejärjestelmäanalyysin valmistelun ensivaiheessa priorisoitavat tilannekuvat?
Keskuskauppakamari ja kauppakamarit kiittävät mahdollisuudesta lausua liikennejärjestelmäanalyysin ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden seurannan kehittämisestä. Kauppakamarit pitävät erittäin hyvänä lähestymistapaa rakentaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa liikennejärjestelmäanalyysi, joka tarjoaa säännöllisesti päivittyvää tietoa liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehityksestä. Liikenneverkon merkitys sekä kansalaisille että yritysten kuljetuksille on ensiarvoisen tärkeä.
Muistiossa on kuvattu hyvin eri tilannekuvat, jotka muodostavat analyysin pohjan ja tavoitteiden seurannan. Kauppakamarit pyytävät, että muistion jatkokehittämisessä kiinnitetään huomiota enemmän yritysten kuljetustarpeisiin. Tähän liittyen kauppakamareiden näkemyksen mukaan liikenneverkon strategista tilannekuvaa tulisi kehittää ensisijaisesti, lisäksi näemme erittäin merkityksellisenä, että myöhemmin sisällytettäväksi tarkoitettua analyysia liikennejärjestelmän rahoituspohjasta kiirehditään. Kauppakamarit myös nostavat esille tilannekuvista liikkumisen ja saavutettavuuden.
Kauppakamarit kiinnittävä huomiota siihen, että muistion useissa kohdissa viitataan yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja kehittämiseen toimijoiden kanssa. Kauppakamarit pyytävät, että tekstiä täsmennetään avaamalla, mitkä ovat ne prosessit, joissa sidosryhmät ovat mukana, miten sidosryhmiä kuullaan tavalla, joka on avoin ja mahdollisimman tasapuolinen niin yrityskoon kuin maantieteellisen sijainnin puolesta sekä se, miten sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä tullaan kehittämään.
Yleisellä tasolla todettakoon, että tilannekuvat ovat hyvin voimakkaasti painottuneet henkilöliikenteeseen. Erityisesti liikenteen palvelut tilannekuvassa rahtiliikenne on vain yhtenä mainintana, kun taas henkilöliikenteen palvelut on jaoteltu tarkasti toiminnoittain. Tämän osalta kauppakamarit pyytävät, että tilannekuvaa tarkastellaan uudelleen rahtiliikenteen palveluiden näkökulmasta ja että se huomioidaan paremmin muistion seuraavassa versiossa.
Tärkeimmät priorisoitavat tilannekuvat ovat liikenneverkon strateginen tilannekuva, rahoituspohja sekä liikkuminen ja saavutettavuus.
Liikenneverkon strategisen tilannekuvan osalta olisi hyvä huomioida, että vesiväyläverkko on osa valtion väyläverkkoa, mutta muistion mittaristot osiossa ei ole mainintaa, mitä niihin liittyvää tietoa aiotaan kerätä. Erityisesti kestävyyden ja ympäristövaikutusten osalta olisi hyvä tuoda esiin erityisesti rahtiliikenteen osalta vesiväylästön käyttöä. Kauppakamareiden näkemyksen mukaan strategisessa tilannekuvassa tulisi myös tunnistaa paremmin tulevaisuuden tarpeet väyläverkolla ja tarpeiden vaikutus yhteiskunta- ja aluetasolla, erityisesti liittyen tieverkon kuntoon.
Liikkuminen ja saavutettavuus tilannekuvassa tulisi tarkentaa, mitä toimintojen saavutettavuudella tarkoitetaan, muistion tekstistä tämä ei käy ilmi.
Mitkä ovat kriittisimmät liikennejärjestelmätason tietopuutteet ja millaiselle alueelliselle tiedolle olisi eniten tarvetta?
Liikennejärjestelmäanalyysi rakentuu vahvasti henkilöliikenteen tarkastelulle. Esimerkiksi liikenteen palvelut kokonaisuuden kuusi alakohtaa kuvaa henkilöliikenteen palveluja ja rahtiliikenne on sivuutettu yhdellä hyvin yleisen tason alakohdalla.
Muistiossa on tuotu esille, että liikennejärjestelmäanalyysiin on tarkoitus sisällyttää tietoa liikennejärjestelmän rahoituspohjasta. Tämän osalta kauppakamarit pyytävät, että sitä ei rinnastettaisi muihin myöhemmin tarkasteltaviin kohtiin kuten tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Rahoitus muodostaa koko pohjan liikennejärjestelmän ylläpitämiselle ja kehittämiselle, siitä ajantasaisen tietopohjan muodostaminen nopeassa aikataulussa on erittäin tärkeää.
Muistiossa viittaan myös yhtenä osana tilannekuvaa liikenteen ympäristövaikutuksiin. Tämä on erittäin merkityksellinen kohta, mutta muistiossa tulisi tehdä selkeä ero sille, mitä muissa valtionhallinnon toimissa jo katetaan ja mikä kuuluu tämän analyysin piiriin.
Miten alueellisen tiedon yhteismitallisuus saataisiin tehokkaimmin varmistettua ja mikä olisi keskeisin tarkasteltava maantieteellinen alue?
Kauppakamarit kiinnittävät huomiota siihen, että muistiossa tuodaan esiin nykyiset MAL-kaupunkiseudut mutta muiden kaupunkien osalta tilanne jää epäselväksi. Toimintaympäristö ja ennakointi osiossa tuodaan esille, että aluekehitystä tarkastellaan kuuden eri mittarin kautta. Kauppakamarit pyytävät, että osaksi tätä mittaristoa tuodaan myös alueiden saavutettavuus yritysten näkökulmasta.
Valmistelun yhteistyöprosessi
Miten hyvin muistiossa kuvattu yhteistyöprosessi varmistaa jatkuvan vuorovaikutuksen?
Yhteistyöprosessia on kuvattu hyvin monesta eri näkökulmasta. Tekstistä ei kuitenkaan käy ilmi, miten yhteistyötä aiotaan käytännössä toteuttaa tulevaisuudessa. Toivoisimme, että tekstissä esitetyt kohdat, kuten (4(19))” käytiin keskusteluja eri toimijoiden kanssa”, olisivat vain alkuvaiheen tapa viedä asioita eteenpäin ja tulevaisuudessa tiedot tullaan keräämään läpinäkyvällä ja avoimella tavalla.
Pidämme muistiossa mainittua Ulkomaankaupan kuljetusten yhteistyöryhmää hyvänä foorumina, todettakoon kuitenkin, että kauppakamareiden näkökulmasta yhteistyöryhmä ei kuitenkaan mahdollista riittävän kattavaa kuvaa yritysten tarpeista ja näkemyksistä liikenteen osalta. Sen pohjalle kuitenkin voitaisiin osaltaan rakentaa laajempaa yhteistyömallia.
Liikenne 12 -suunnitelman seurantamittaristo
Miten hyvin mittaristosta saadaan lain ja suunnitelman tavoitteiden seurannan näkökulmasta tärkeää tietoa?
Mittariston eri indikaattoreiden tulisi olla paremmin yhteismitallisia. Esimerkiksi yhteiskuntataloudellisessa osuudessa kauppamerenkulun huonokuntoisten kiinteiden turvalaitteiden määrä on yhtenä mittarina, kuten myös korjausvelka maanteiden pääväylillä. Se, miksi yksi osa-alue merenkulusta on nostettu esille ja muut osa-alueet kuten esimerkiksi jäänmurron palvelutaso ja sen toteutuminen on jätetty pois, jää hieman epäselväksi. Rautatieverkon osalta mittaristossa ei kiinnitetä huomiota siihen, kuinka paljon rataverkkoa käytetään suhteessa annettuihin slotteihin. Tämä on hyvin merkityksellinen junaliikenteen tehostamisen näkökulmasta, pyydämme että tämä tuodaan esille osana mittaristoa.
Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen tulisi paneutua enemmän muistion jatkokehittämisessä. Hyötykustannussuhteen esille nostaminen on yksi indikaattoreista, mutta sen ei pitäisi jäädä ainoaksi indikaattoriksi.
Yleistä
Mitä muuta palautetta haluatte antaa liikennejärjestelmäanalyysin valmisteluun?
Muistion kirjaus siitä, että liikenteen strateginen tieto olisi löydettävissä yhdestä paikasta on erittäin hyvä tavoite ja tämä muistio muodostaa hyvän pohjan jatkotyölle yhdessä sidosryhmien kanssa.