Uusimmat
Eduskunnan talousvaliokunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laeiksi sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 16/2021 vp).
Keskuskauppakamari lausui hallituksen esityksen luonnoksesta valtiovarainministeriölle, mutta ministeriössä tapahtuneen virheen takia Keskuskauppakamarin lausuntoa ei ole otettu huomioon hallituksen esityksen jatkovalmistelussa eikä lausuntoa mainita lausuntopalautetta käsittelevässä hallituksen esityksen jaksossa 6. Keskuskauppakamari pyytää siksi kunnioittavasti saada lausua kirjallisesti hallituksen esityksestä.
Yleistä hallituksen esityksestä
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla lakimuutoksilla on tarkoitus panna kansallisesti täytäntöön sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin säädökset. Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimukset tarkentuvat selkeämmin vastaamaan sijoituspalvelutoiminnan riskejä. Uudistuva sääntely korvaa sijoituspalveluyrityksiin voimassa olevan sääntelyn mukaisesti sovelletut luottolaitoslain vakavaraisuusvaatimukset. Direktiivin säännöksiin ei juurikaan sisälly kansallista harkintavaraa.
Keskuskauppakamari pitää kannatettavana ehdotusta siitä, että sijoituspalveluyrityksen perustamis- ja vähimmäispääomaa koskevassa sääntelyssä luovuttaisiin osakepääomavaatimuksesta ja siirryttäisiin noudattamaan sijoituspalveluyrityksen vakavaraisuusasetuksen vaatimuksia vähimmäispääoman koostumuksesta.
Sijoituspalveluyrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmät
Sijoituspalveluyrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmistä säädetään sijoituspalvelulain 6 b luvussa, jota hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi. Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetut säännökset eivät kaikilta osin vastaa suomalaisten yhtiöiden hallinnointia koskevia vakiintuneita käytäntöjä.
Riskienhallinnasta ja palkitsemisen periaatteista päättäminen on osakeyhtiössä hallituksen vastuulla. Hallitus voi perustaa vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelua tehostaakseen valiokuntia, joissa asioihin voidaan perehtyä laajemmin. Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita ja hallitus on vastuussa valiokunnille osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee sille kuuluvat päätökset kollektiivisesti. Tämä suomalaisten yhtiöiden hallinnointikäytännön lähtökohta on tunnustettu mm. osakeyhtiölaissa (OYL 6:16 b) ja luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (LLL 8:5 ja 9:4).
Hallituksen esityksessä käytetään ilmaisuja sijoituspalveluyrityksen riskivaliokunta (6 b luvun 2 a §:n 4 momentti) ja sijoituspalveluyrityksen palkitsemisvaliokunta (6 b luvun 7 §:n 4 momentti sekä 11 §:n 1 momentti). Kumpikin valiokunta on direktiivin mukaan tarkoitettu olemaan sijoituspalveluyrityksen hallituksen valiokunta. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tämän tulisi käydä säännöksistä selkeämmin ilmi.
Pieniin ja ilman sidossuhteita oleviin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat säännökset
Keskuskauppakamari pitää lisäksi epäonnistuneena ratkaisua, jossa 6 b luvun 1 b §:n 1 momentissa suljetaan luvun 2 b § pois pieniltä ja ilman sidossuhteita olevilta sijoituspalveluyrityksiltä, mutta luvun 2 b §:n 8 momentin mukaan tietyt pykälän säännökset kuitenkin ulotetaan sovellettavaksi näihin sijoituspalveluyrityksiin. Säännösten soveltamisala tulisi käydä selkeästi ilmi suoraan 6 b luvun 1 b §:stä.