Näin haet Ilmastositoumusta

Ilmastositoumus-tunnuksen käyttöoikeus myönnetään Suomessa toimivalle yritykselle, joka sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja asettaa päästövähennystavoitteet kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Ilmastositoumus-tunnuksen käyttöoikeutta hakiessaan yritys laatii toimenpidesuunnitelman päästöjen vähentämiseksi ja raportoi toimien etenemisestä vuosittain. Tunnuksen käyttöoikeus myönnetään vuodeksi kerrallaan.

Vastuullisuuslautakunta käsittelee saapuneet hakemukset ilmastositoumukseen ja ihmisoikeussitoumukseen. Vastuullisuuslautakunnan kokousaikataulu löytyy täältä.

Päästölähteet ja laskennan rajaukset

Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen painopisteinä ovat yrityksen toiminnan suorat päästöt, tavarakuljetusten päästöt ja henkilöliikkumisen päästöt.

Päästövähennysten laskentaohjeet yrityksille ja yhteisöille Keskuskauppakamarin ilmastositoumukseen liittymistä varten:

Tämä ohje on rajattu kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Päästölähteet jaetaan GHG-protokollan mukaisesti kolmeen luokkaan: organisaation omiin päästölähteisiin (Scope 1), ostoenergian tuotannosta aiheutuviin epäsuoriin päästöihin (Scope 2) sekä muihin organisaation arvoketjussa syntyviin epäsuoriin päästöihin (Scope 3). Lisätietoa GHG-protokollasta saa sen kotisivulta: www.ghgprotocol.org (englanniksi). Keskuskauppakamarin ilmastositoumuksessa Scope 1 ja Scope 2 ovat pakollisia laskettavia yrityksille ja yhteisöille. Scope 3:sta seuraavat päästölähteet kuuluvat tarkastelun piiriin:

• Kuljetukset ja jakelu (upstream): saapuva logistiikka sekä joissakin tapauksissa kaikki itse maksettu logistiikka
• Liikematkustus
• Töihin matkustaminen

Laskentaprosessi:

Ilmastositoumus velvoittaa yritykset ja yhteisöt laskemaan päästönsä kerran vuodessa (kalenterivuosittain ja/tai tilikausittain) käyttäen Excel-pohjaista laskentatyökalua, joka on ladattavissa tältä sivulta.

Päästölähdekohtainen päästö = lähtötieto * päästökerroin

Kunkin päästölähteen aiheuttamat päästöt saadaan kertomalla organisaatiokohtainen lähtötieto tätä parhaiten vastaavalla päästökertoimella. On erittäin tärkeää huomioida, että lähtötieto ja päästökerroin ovat laskettaessa samassa yksikössä (esimerkiksi energiankulutus kilowattitunteina ja päästökerroin kilowattitunnille). Laskenta tehdään erikseen eri päästölähteille, joiden tulokset lasketaan lopuksi yhteen päästöluokittain. Lopputulos ilmoitetaan yksikössä tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO₂e).

Laskentatyökaluun on sisällytetty joitain yleisiä päästökertoimia (esim. polttoaineille), mutta suurimman osan laskentaan tarvittavista tiedoista organisaatio joutuu keräämään itse ja täyttämään laskentapohjaan. Laskentapohjaan tulee myös dokumentoida tietolähteet, jotta laskenta on jatkossa systemaattisesti toistettavissa ja esimerkiksi ulkopuolisen tahon on mahdollista varmentaa laskenta. Laskentapohjassa on esimerkinomaisesti valmiina muutamia laskentakaavoja, mutta koska olennaiset päästölähteet ja päästökertoimet vaihtelevat eri organisaatioiden välillä, on organisaation itse täytettävä työkaluun myös osa laskentakaavoista. Tarkemmat ohjeet lähtötietojen ja päästökertoimien keräämiseen ovat laskentaohjeessa.

VINKKI:

Mikäli yrityksesi järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia, voit hyödyntää Tapauksen laskuria osallistujien matkustamisen, tilankäytön, yöpymisen, tarjoilujen ja jätteiden hiilijalanjäljen määrittelemiseksi.

Koulutukset:

Keskuskauppakamari järjestää päästövähennyskoulutuksia, joissa yrityksille tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin. Lisätietoja koulutuksista antaa tapahtumatuottaja Anne Pakkanen, anne.pakkanen@chamber.fi.