Annetut suositukset

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa elintarvikeketjun toimijoille, että pitkäkestoisten sopimusten päättämisehdot laaditaan selkeiksi, yksiselitteisiksi ja sisällöltään kohtuullisiksi.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta korostaa, että sopimuksen irtisanominen ja purkaminen ovat eri asioita. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen pääasiallinen päättämistapa on irtisanominen. Kun sopimus on irtisanottu, se loppuu sovitun irtisanomisajan jälkeen. Purkaminen puolestaan on sopimuksen poikkeuksellinen päättämistapa. Sopimuksen purkaminen tarkoittaa, että sopimussuhde lopetetaan välittömin oikeusvaikutuksin. Jotta sopimus voidaan purkaa, se edellyttää aina olennaista sopimusrikkomusta.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta kiinnittää toimijoiden huomiota myös riidanratkaisulausekkeen kohtuullisuuteen. Välityslauseke esimerkiksi pientuottajan ja teollisuusyrityksen välisessä sopimuksessa saattaa tietyin edellytyksin olla kohtuuton, jos välityslauseke kuluriskin vuoksi käytännössä estää pientuottajaa hakemasta oikeussuojaa.

Lue koko suositus täältä

Sopimus on koko lihantuotannon arvoketjun perusta. Sopimus sisältää kaupallisen riskin jakamisen. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että yritykset lihatoimialalla kiinnittävät huomiota siihen, ettei sopimuksia muuteta yksipuolisesti.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta korostaa, että teurastamoyrityksen on
huolehdittava siitä, että sen sopimusrakenteissa ja -käytännöissä otetaan ennalta huomioon mahdolliset muutostarpeet.

Sopimuksen muutostilanteessa lautakunta suosittaa, että teurastamoyrityksen on toimitettava lihantuottajalle ehdotuksensa sopimusmuutoksesta kirjallisesti hyvissä ajoin ennen ehdotettua muutosajankohtaa. Teurastamoyrityksen on myös arvioitava, millainen merkitys muutoksella olisi lihantuottajan asemaan. Lisäksi sopimuksen muutostilanteessa lihantuottajalle on varattava kohtuullinen sopeutumisaika.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta myös muistuttaa, että sopimuksen
jälkikäteistä muuttamista koskevat ehdot eivät saa olla epätasapainossa siten, että ne suosisivat neuvotteluvoimaltaan vahvempaa sopijaosapuolta eli
teurastamoyritystä.

Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on vuoden 2022 selvittänyt elintarvikeketjussa käytettyä menettelyä, jossa yritys hankkii elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita sähköistä huutokauppaa hyödyntäen. Päivittäistavarakaupan lisäksi esimerkiksi elintarviketeollisuus voi hyödyntää tällaista menettelyä hankinnassaan.

Sähköinen huutokauppa tehostaa ja yksinkertaistaa tuotteiden hankintaa. Sähköinen huutokauppa soveltuu ennen kaikkea ominaisuuksiltaan yksinkertaisten tuotteiden hankintaan. Yleisin kilpailutusmuoto on käännetty sähköinen huutokauppa, jossa kilpaillaan laskevin hinnoin. Myös nousevin hinnoin tapahtuvaa sähköistä huutokauppaa käytetään päivittäistavaroiden kilpailutuksessa.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan sähköistä huutokauppaa hyödynnetään tällä hetkellä jossakin määrin, mutta sen merkitys on vähentynyt viime vuosina. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan pintapuolisessa selvityksessä ei havaittu hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta kuitenkin havaitsi, että sähköisten huutokauppojen sopimusehdoissa, läpinäkyvyydessä ja tasapuolisuudessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi sähköisen huutokaupan ehdot saattavat jäädä tuotteita tarjoaville yrityksille epäselviksi. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt markkinoilla käytettyjä kaupan ja alkutuottajan välisten sopimusten hinnantarkistusehtoja. Erään päivittäistavarakaupan toimijan hintajaksoiltaan pitkäkestoisissa sopimuksissa käyttämän hinnantarkistusehdon mukaan mahdollisista hinnanmuutoksista voidaan tarvittaessa neuvotella. Alkutuottajan mahdollisuus hinnantarkistukseen on kuitenkin sikäli näennäinen, että se on täysin riippuvainen toisen sopimusosapuolen tahdosta ja tapauskohtaisesti annetusta suostumuksesta, vaikka tuotteen hinnankorotuspaine johtuisi ennakoimattomasta kustannusten noususta markkinoilla.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta katsoo, että kuvatun kaltainen sopimusehto kiinteähintaisessa, hintajaksoltaan pitkäkestoisessa sopimuksessa, on kohtuuton. Sellaisen käyttäminen kaupan ja alkutuottajan välisessä sopimussuhteessa on hyvän kauppatavan vastaista menettelyä. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että kiinteähintaisessa, hintajaksoltaan pitkäkestoisessa sopimuksessa, on oltava aito hinnantarkistusehto erityisesti siltä varalta, jos sopimushinnan perusteena olevat olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Tarve tällaiselle hinnantarkistusehdolle on erityisesti silloin, kun sopimusosapuolet eivät ole toisiinsa nähden tasavertaisessa asemassa ja kiinteä hinta tulee antaa ennen kuin tuotantokustannukset ja satomäärä ovat selvillä. Tällöin hinnantarkistuslausekkeesta on käytävä yksiselitteisesti ilmi se mekanismi, jonka mukaan tuotteen hinta muuttuu, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Hinnanmuutos voidaan sitoa esimerkiksi tiettyyn indeksiin. Hinnanmuutos on tällöin mahdollinen hintajaksoltaan pitkäkestoisessa, kiinteähintaisessa sopimuksessa ilman sopimusosapuolten kesken erikseen käytävää neuvottelua ja toisen osapuolen tapauksittain hinnanmuutokselle antamaa suostumusta. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa tekemään sopimuksen aina kirjallisesti. Jo tehdyn suullisen sopimuksen voi vaatia myös kirjallisena.
Lisäksi lautakunta korostaa, että sopimus on sitova riippumatta siitä, onko se tehty kirjallisesti vai suullisesti. Jos sopimus on tehty suullisesti, sitä voi muuttaa jälkikäteen, mutta muuttaminen edellyttää, että molemmat sopijakumppanit hyväksyvät muutoksen. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että kaupan ja tuottajan välisissä pilaantuvia maataloustuotteita koskevissa sopimuksissa kaupan on suurempana ja osaavampana sopimusosapuolena huolehdittava siitä, että sopimuksissa otetaan kohtuullisessa määrin huomioon heikomman sopijaosapuolen intressit asianmukaisella tavalla.

Yksityiskohtaisemmin lautakunta suosittaa, että kaupan sopimuksissa otetaan huomioon jo ennen EU:n hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin 2019/633 kansallista täytäntöönpano vaatimus siitä, että kauppa ei voi peruuttaa pilaantuvien maataloustuotteiden tilaustaan, jos tuotteiden sovittuun toimitusaikaan on vähemmän kuin 30 päivää. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että elintarviketeollisuus ja kauppa kiinnittävät huomiota pakattujen lihajalosteiden raaka-aineen alkuperää osoittaviin merkintöihin. Lautakunta korostaa erityisesti sitä, ettei tuotteen alkuperää osoittava merkintä tai sellaiseksi tulkittava ilmaisu saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa tuotteen raaka-aineen alkuperästä. Raaka-aineen alkuperästä on annettava totuudenmukainen kuva niin elintarvikepakkauksessa kuin yrityksen verkkosivuillakin. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt kaupan valikoimajaksojen pituuteen liittyviä kysymyksiä ja kuullut tasapuolisesti alan eri toimijoita. Asiassa on muun muassa tullut ilmi, että kaupan osittain pitkiksi katsottavat valikoima- ja hintajaksot koetaan elintarviketeollisuudessa ongelmallisiksi. Lisäksi ne vaikuttavat ainakin lihantuottajien asemaan. Toisaalta kaupan alan toimijat ovat kertoneet, että valikoimajaksoja on rajallinen määrä, koska valikoimien vaihdostyö kaupassa aiheuttaa kustannuksia. Valikoimajaksot myös vaihtelevat tuoteryhmittäin ja valikoima vaihtelee hinnoittelustrategian mukaan. Lisäksi eri kauppojen hinnoittelustrategiat eroavat toisistaan, toiset perustavat toimintansa kampanjoihin ja toiset korostavat pysyvästi edullisia hintoja. Kaiken kaikkiaan tuotevalikoima ja hinnoittelu ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Elintarvikeketjun hyvien käytäntöjen turvaamiseksi ja alan kehittämiseksi kauppatapalautakunta korostaa avoimen viestinnän ja tasapuolisuuden tärkeyttä elintarvikeketjussa. Esimerkiksi kaupan valikoimajaksojen alkamisajankohtiin ja pituuksiin liittyvät seikat on perusteltua tuoda hyvissä ajoin selkeästi kaikkien toimijoiden tietoon päivittäistavarakaupan verkkosivuilla tai muilla tavoin avoimesti. Lisäksi tavarantoimittajan on perusteltua saada tietää mahdollisimman hyvissä ajoin, pääseekö sen tuote kaupan valikoimiin, jotta se voi optimoida tuotantoaan. Hyvissä ajoin annettu valikoimavahvistus tehostaa toimitusketjua ja parantaa toimintavarmuutta. Mahdollinen valikoimajakson muutos on hyvä kertoa tavarantoimittajalle mahdollisimman varhain. Lautakunta kannustaa alan toimijoita kehittämään valikoimajaksoihin liittyviä käytäntöjä yhdessä keskustellen.

Lautakunta kiinnittää huomiota myös kaupan toimintatapojen tasapuolisuuteen. Esimerkiksi valikoimajakson tulee lähtökohtaisesti olla samanpituinen kaikille saman tyyppisen tuotteen toimittajille, ellei poikkeamiseen ole objektiivisesti perusteltavissa olevaa hyväksyttävää syytä. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että elintarvikeketjun sopimussuhteissa lähtökohtana on oltava kirjallinen sopimus. Etenkin silloin, kun liikesuhde on ajallisesti pitkä, sopijaosapuolten välillä tulee aina laatia kirjallinen sopimus. Tällaisissa tapauksissa kirjallinen sopimus on tehtävä, vaikkei toinen osapuoli osaisi sellaista vaatiakaan. Lisäksi lautakunta korostaa, että sopimus on koko arvoketjun perusta ja sisältää kaupallisen riskin jakamisen. Näiden syiden vuoksi lautakunta suosittaa, että alan toimijat kiinnittävät huomiota siihen, ettei sopimuksia muuteta yksipuolisesti. Lue koko suositus täältä.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että elintarvikeketjun toimijat sopivat nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Lue koko suositus täältä.