Hallituksen julkaisemissa työllisyystoimissa on paljon hyvää. On hienoa, että oppimiseen, maahanmuuttoon ja osatyökykyisiin kiinnitetään huomiota. Ihmetystä herättävät muiden ministeriöiden työllisyysarviot, jotka poikkeavat merkittävästi valtiovarainministeriön arvioista, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Esimerkiksi työkykyohjelman laajentamiselle ja palkkatuelle sektoriministeriöt arvioivat 5500–6500 työllisyysvaikutuksen, kun taas VM laskee uusiksi työllisyystoimiksi vain 600 työllistä.
“Hallituksen tulisi edistää sellaista politiikkaa, jonka se katsoo parhaaksi. Toisin sanoin politiikkaa ei pidä muuttaa liian tekniseksi eli politiikkaa ei saa ottaa pois politiikasta. Tämä ei tarkoita, etteikö asiantuntijoita pitäisi kuunnella. Päinvastoin kaikki lähtee mahdollisimman hyvistä asiantuntija-arvioista”, Kotamäki sanoo.
Hallituksen ei kuitenkaan pidä yrittää muuttaa mustaa valkoiseksi tai peräti vettä viiniksi. Vaikutuslaskelmissa on syytä olla analyyttinen ja pitää ne erillään politiikasta.
“Nyt on valitettavasti aistittavissa vaikutuslaskelmien politisointia hallituksen taholta. Hallitus on valinnut raportoitavaksi valtiovarainministeriön lukujen sijaan sektoriministeriöiden suuremmat luvut. Yhdellä hallinnolla on siis kahdet luvut. Tämä ei edistä instituution ja niissä työskentelevien asiantuntijoiden uskottavuutta. Hallituksen olisi alun perin pitänyt tehdä yksi kaikkien ministeriöiden yhteinen laskuharjoitus”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan myöskään julkisen talouden tasapaino ei parane niin paljon kuin raportoitujen työllisyystoimien perusteella voisi olettaa. Hallituksen vain positiiviset toimet huomioon ottavan yhteenlaskun mukaan aiemmat noin 30 000 työllistä vahvistaa julkista taloutta noin 700 miljoonaa euroa, mutta toimien hintalappu alentaa kustannusvaikutusta 400 miljoonalla eurolla.
“Viivan alle jää siis vain 300 miljoonaa euroa. Tämä on ongelmallista, koska työllisyyden kasvattamista tavoiteltiin ensisijaisesti julkisen talouden vahvistaminen mielessä”, Kotamäki sanoo.
Nyt raportoitujen uusien työllisyystoimien pitkän aikavälin nettovaikutus on VM:n laskelmien mukaan 150 miljoonaa euroa. Hallituksen raportoimien lukujen näkökulmasta tämä on hyvin vähäinen määrä.
“Riihi toi jännitystä suomalaiseen politiikkaan. Monet riihen toimista vaikuttavat perustelluilta ja järkeviltä. Mutta mitä työllisyystoimista jää viivan alle? Fanfaareihin ja ilotulitukseen nähden kovin vähän”, Kotamäki sanoo.