Keskuskauppakamarin uudistunut tapahtuma Suuri yritysjuridiikkapäivä tarjoaa kattavan läpileikkauksen yrityksiä koskettavista sääntelymuutoksista ja vastuullisuusvaatimuksista. Kaikenkokoisille yrityksille erittäin ajankohtaisiin teemoihin johdattavat huippuasiantuntijat. Voit osallistua tapahtumaan paikan päällä Helsingissä tai etäyhteyden välityksellä.
Keskuskauppakamari on yritysjohdon kehityskumppani, joka sparraa hallitusten jäseniä, yritysjohtoa, nykyisiä ja tulevia johtoryhmäläisiä sekä julkisen sektorin päättäjiä mm. johtamisessa, vaikuttamisessa, viestinnässä, vastuullisuudessa ja kansainvälistymisessä. Tarjoamme myös Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutusta englannin kielellä.
Palkasta maksettava kunnallisvero, valtion tulovero, YLE-vero sekä kirkollisvero kirkkoon kuuluvilta. Työnantaja pidättää ennakkoverot palkasta ja tilittää ne Verohallinnolle. Jos palkasta ei ole pidätetty riittävästi ennakkoveroja, maksat puuttuvat verot jälkikäteen jäännösverona.
Työntekijän vakuutusmaksut
Työntekijä maksaa verojen lisäksi osuuden veronluonteisista vakuutusmaksuista, joita ovat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutusmaksu. Työeläkemaksulla rahoitetaan eläkkeitä. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia, lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia etuusmenoja. Työnantaja pidättää maksut palkasta ja tilittää ne vakuutusyhtiölle (työeläkemaksu), Työllisyysrahastolle (työttömyysvakuutusmaksu) ja Verohallinnolle (sairasvakuutusmaksu).
Työnantajan vakuutusmaksut
Työnantaja maksaa palkan lisäksi veronluonteisia vakuutusmaksuja, joita ovat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu sekä sairasvakuutusmaksu. Työeläkemaksulla rahoitetaan eläkkeitä. Tapaturmavakuutus kattaa työhön liittyvät tapaturmat, vammat ja ammattitaudit. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia, lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia etuusmenoja. Työnantaja tilittää sekä oman että työntekijän osuuden maksuista vakuutusyhtiölle (työeläkemaksu, tapaturmavakuutus), Työllisyysrahastolle (työttömyysvakuutusmaksu) ja Verohallinnolle (sairasvakuutusmaksu).
Näin vuotesi jakautuu:
Töissä
kuukautta
päivää
Töissä kuukauttapäivää
Lomallapäivää
Arkipyhiäpäivää
Sairaslomallapäivää
Työssäolokuukauden hinta:
Jos palkkakustannuksesi jaetaan todellisille työssäolokuukausille, yhden kuukauden hinnaksi tulee:
€
Jaa artikkeli:
Verokiila taustat 2024
Perustiedot
Asuinkuntasi, ikäsi, mahdollinen jäsenyytesi kirkossa sekä työnantajasi sektori vaikuttavat veroihisi ja maksuihisi.
Asuinkunnan mukaan määräytyy sekä kunnallisvero että mahdollinen kirkollisvero.
Jos olet 53–62-vuotias, työeläkemaksusi on 8,65 % eli 1,5 % korkeampi kuin sinua nuoremmilla tai vanhemmilla työntekijöillä.
Kirkollisvero, riippuu asuinkunnasta. Laskurissa on käytetty evlut. kirkon veroprosentteja.
YLE-vero, riippuu tuloista, mutta on enintään 163 euroa vuodessa (2,5 % 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista puhtaista tuloista. Enintään 14 000 euron puhtaasta tulosta veroa ei peritä. Puhdas tulo saadaan, kun tulosta vähennetään tulonhankkimiskulut.)
Jos puhdas ansiotulo on yli 3 980 euroa kaikkien verotuksessa tehtävien vähennysten jälkeen, vähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevän tulon määrästä.
Perusvähennystä ei voi saada osittaisenakaan, jos puhdas ansiotulo on vähennysten jälkeen yli 29 092 euroa.
Työtulovähennys:
Alle 65-vuotiailla työtulovähennys palkka- ja yrittäjätulosta enintään 2 140 euroa
Ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneille työtulovähennys on enintään 3 340 euroa
Vähennys on 12 % vähennykseen oikeuttavista tuloista 2500 euroa ylittävältä osalta
Vähennyksen määrää pienennetään 2,03 %:lla puhtaan ansiotulon 23 420 euroa ylittävältä osalta ja 1,21 % 71 900 euroa ylittävältä osalta
Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta
Verokiilalaskurilla voi tarkastella vain palkkatuloihin kohdistuvaa verorasitusta eläke-, tai yrittäjätulon erilaisen verotuksen takia. Myöskään tulonsiirtoja ei ole laskurissa huomioitu.
On mahdollista, että tulevaisuudessa entistä useampi suomalainen saa sekä työtuloa että sosiaaliturvaa. Niiden tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi yhteensovittaminen on tärkeää. Nykyisessä järjestelmässä palkkatulojen kasvattaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, sillä tulot saattavat kasvaa vain vähän sekä kiristyvän verotuksen että vähenevien etuuksien vuoksi.
Vapaapäivät, vuosilomat ja sairaslomat
Verokiilalaskuri ottaa työhön kohdistuvien suorien kustannusten lisäksi huomioon myös poissaoloista johtuvat menetykset. Tosiasialliset työkuukaudet saadaan seuraavasti:
Kun koko vuoden kustannukset jaetaan tehdyille työkuukausille, saadaan kuukauden työpanoksen kustannus. Palkan kasvaessa myös kustannukset kasvavat, ja monissa työsuhteissa kuukauden työpanoksen hinta verrattuna nettopalkkaan on yli kaksinkertainen.
Verokiilalaskuri esittää ainoastaan työsuhteen kustannukset. Tehdyn työn on oltava riittävän kannattavaa, että sillä voidaan kattaa myös yrityksen muut kustannukset, kuten materiaalit, koneet ja vuokrat sekä mahdollinen voitto ja siitä maksettava vero.
Sairaslomien kymmenen ensimmäisen päivän palkanmaksu on kokonaan työnantajan vastuulla. Pidempien sairaslomien kustannuksiin osallistuu myös Kela maksamalla sairaspäivärahaa. Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on sovittu kymmentä päivää pidemmistä palkallisista sairaslomista, jolloin Kelan sairaspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle.
Laskurissa on oletettu, että jos sairaslomia on 20 päivää tai vähemmän, työnantaja maksaa kokonaan kustannukset. Jos työntekijä on esimerkiksi neljä viikon mittaista tai kaksi 10 päivän mittaista jaksoa sairaana vuoden aikana, Kela ei osallistu kustannuksiin. 20:en ylittävien sairaspäivien osalta laskurissa on käytetty Kelan sairaspäivärahan laskukaavaa, jonka löydät täältä. Laskurissa huomioidaan enintään 40 sairaspäivää, koska sitä pidempien sairausjaksojen aikana palkanmaksu useimmissa tilanteissa keskeytyy.