Me vaadimme, että jatkuvan oppimisen pitää olla aidosti mahdollista jokaiselle. Enää ei ole mahdollista pärjätä yhdellä nuorena suoritetulla tutkinnolla läpi koko työuran. Työelämän muutosvauhti kiihtyy ja samalla kiihtyy tarve kehittää omaa osaamistaan maailman muuttuessa ympärillä. Suomi on jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa vasta alkutaipaleella, vaikka asialla alkaa olla jo kiire.
Aitoa jatkuvan oppimisen uudistusta ei synny pienten yksityiskohtien kanssa näpertelemällä. Tarvitaan systeeminen muutos, joka muuttaa työikäisen väestön käyttäytymistä ja käytännössä koko koulutusjärjestelmää. Tarvitaan kulttuurin muutos, joka siirtää meidät pois tutkintouskovaisuudesta osaamisuskovaisuuteen. Eli siihen, että työuran aikana hankintaan tarvittavia osaamiskokonaisuuksia, ei aina uutta tutkintoa vanhan päälle.
Vastuun jatkuvasta oppimisesta on jakauduttava tasaisesti
Jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa vastuu jakautuu yksilöille, työantajille ja yhteiskunnalle. Yksilön on oltava motivoinut jatkuvasti oppimaan uutta ja käyttämään myös omia resurssejaan siihen. Niin rahallisia kuin ajallisiakin. Me haluamme painottaa, että työantajat panostavat valtavasti työntekijöiden kouluttamiseen jo nyt. Etlan arvion mukaan vuositasolla ainakin 1,5 miljardia euroa. Yhteiskunnan vahva panostus jatkuvaan oppimiseen on panostus yritysten menestymismahdollisuuksiin ja yksilöiden hyvinvointiin.
OECD:n tilastojen mukaan Euroopassa työantajat kantavat merkittävästi vastuuta jatkuvan oppimisen kustannuksista. Työantajat maksavat noin 66 % työntekijöiden kouluttautumisesta. Suomessa palkansaajakorvaukset ovat hieman yli 100 miljardia euroa ja koulutuskustannusten osuus työvoimakuluista noin 1,5 %.
Koulutussetelit käyttöön
Me esitämme, että jatkuvaan oppimiseen kannustamiseksi otetaan käyttöön valtion tarjoamat koulutussetelit. Oikeus koulutusseteliin on lähtökohtaisesti jokaisella työikäisellä. Oikeutta on kuitenkin järkevä rajata siten, että oikeus alkaa 25-vuotiaana tai ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen (kumpi ehto täyttyy ensin). Koulutussetelin saa vuosittain automaattisesti ja sitä voi käyttää vain koulutuskustannusten kattamiseen.
”Tavoitteeksi tulee ottaa aitojen koulutusmarkkinoiden syntyminen.”
Ennen koulutusseteleiden käyttöönottoa asiasta on tarpeen tehdä perusteellinen selvitys. Selvityksessä tulee huomioida koulutussetelin suuruus ja taloudelliset reunaehdot, koulutusseteleiden erääntymisaika ja koulutusseteleiden käyttöön kannustavat elementit kuten koulutuskustannusten verovähennysoikeus. Koulutussetelijärjestelmän hyödyt pitäisi saada laajasti käyttöön koko työikäiselle väestölle.
Meidän näkemyksemme mukaan suomalaisen järjestelmän yksi ongelma on koulutusmarkkinoiden puute. Laajasti maksuton julkinen koulutusjärjestelmä on aiheuttanut tilanteen, jossa yksityistä koulutustarjontaa ei ole merkittävästi syntynyt. Me vaadimme, että tavoitteeksi otetaan aitojen koulutusmarkkinoiden syntyminen. Tätä voidaan edesauttaa ottamalla koulutussetelit käyttöön. Kun ihmisille syntyy ostovoimaa, syntyy myös tarjontaa. Sekä julkista että yksityistä.
