Suomen kilpailukyky nojaa korkean osaamisen ja korkean koulutustason varaan. Korkea osaaminen saavutetaan laadukkaalla korkeakoulutuksella sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Suomen korkeakoulujärjestelmän perusta on hyvä, mutta jatkuvaa kehittämistä on jatkettava.
Suomen koulutustaso laskee suhteessa muihin OECD-maihin. Kärkipaikalta on tiputtu alle OECD-keskiarvon. Vuonna 2018 nuorista ikäluokista korkeakoulututkinnon suoritti 41 %, kun kansallisesti laajasti jaettu tavoite vuoteen 2030 mennessä on 50 %. Suomen kehitys viimeisen 10 vuoden aikana on ollut vain 3 %-yksikköä ylöspäin, kun samalla ajan jaksolla OECD:n keskiarvo on noussut peräti 9 %-yksikköä.
Meidän näkemyksemme mukaan koulutustason nostaminen ja osaavan työvoiman takaaminen yrityksille vaatii korkeakoulutuksen koulutusmäärien lisäämistä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii vuoteen 2025 mennessä 5000 vuosittaisen suoritetun tutkinnon lisäämistä ja vielä sitäkin enemmän välillä 2025–2030. Korkeakoulujen nykyisin resurssein koulutustason nostoa ei ole mahdollista toteuttaa vaan. Siksi me vaadimmekin korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamista. Muuten koulutuksen laatu voi vaarantua.
Koulutusmäärien kasvattamisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää panostaa läpäisyn parantamiseen. OECD:n mukaan vuonna 2018 Suomen korkeakouluista valmistui kandidaattitason tutkintoon tavoiteajassa vain 43 % opiskelijoista. Luku on surkea. Heikko läpäisy aiheuttaa resurssien hukkaa ja lyhentää työuria. Meidän näkemyksemme mukaan korkeakouluja on ohjauksen ja rahoituksen keinoin pakotettava toimenpiteisiin läpäisyn parantamiseksi.
Korkeakoulutetun työvoiman tarve kasvaa
Opetushallituksen tekemän ennakoinnin mukaan korkeakoulutetun työvoiman tarve kasvaa voimakkaasti vuoteen 2035 mennessä. Nykyiset koulutusmäärät eivät riitä täyttämään ennakoitua tarvetta. Uudesta työvoimasta yli puolella pitää olla korkeakoulututkinto. Uusien työpaikkojen osalta korkeakoulutetun työvoiman tarve on jopa yli 75 %. Tähän muutokseen on varauduttava jo nyt.
Suomen duaalisen korkeakoulujärjestelmän rajat ovat alkaneet hämärtyä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistäessään yhteistyötään. Meidän kantamme on, että nykyisestä tutkintorakenteesta on pidettävä kiinni. Työelämä tarvitsee sekä akateemisia että työelämälähtöisiä korkeakoulututkintoja. Tiivistyvä yhteistyö, tilojen yhteiskäyttö, tukipalveluiden yhdistäminen ja muut resursseja säästävät toimet ovat toivottuja.
Me vaadimme, että korkeakoulutusta, kuten muutakin koulutusta, pitää ensisijaisesti järjestää työelämän tarpeeseen. Tämä edellyttää tiivistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä korkeakoulujen ja samalla toiminta-alueella toimivien yritysten kanssa. Koulutusalat, -määrät ja -sisällöt pitää suunnitella alueen yritysten tarpeet huomioiden. Konkreettinen keino vahvistaa työelämän tarpeen huomioimista on lisätä yritysten edustajien määrää korkeakoulujen hallinnossa aina hallitustasolta lähtien.
