Suomi tarvitsee pitkäjänteisen ja ennakoitavan maahanmuuttopolitiikan, joka vahvistaa talouskasvua, työmarkkinoita ja yhteiskunnallista luottamusta. Maahanmuutto ei voi olla vaalikaudesta toiseen tempoilevaa kriisipolitiikkaa, vaan siitä tarvitaan yhteinen sopimus: millaista Suomea rakennamme, millaisia osaajia tarvitsemme ja miten varmistamme, että tänne tulevat ihmiset pääsevät osaksi työtä, arkea ja yhteiskuntaa.
Miksi yhteiskuntasopimusta tarvitaan?
Suomen väestö ikääntyy, työvoiman määrä vähenee ja yritysten osaajapula hidastaa kasvua. Samaan aikaan keskustelu maahanmuutosta on usein jakautunutta, lyhytjänteistä ja ongelmakeskeistä. Tämä heikentää sekä yritysten ennakoitavuutta että Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus tarkoittaa yhteistä, pitkän aikavälin sitoumusta siitä, että Suomi vahvistaa osaamisperusteista maahanmuuttoa, huolehtii tehokkaasta kotoutumisesta ja pitää kiinni reiluista työmarkkinoista. Kyse ei ole vain siitä, kuinka moni Suomeen tulee, vaan siitä, miten hyvin onnistumme rakentamaan tänne tuleville ihmisille polun työhön, osallisuuteen ja pysyvyyteen.
Yhteinen suunta yli hallituskausien
Yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta. Kansainväliset osaajat tarvitsevat luottamusta siihen, että Suomi on maa, johon kannattaa tulla ja jossa kannattaa pysyä. Yhteiskunta tarvitsee pelisäännöt, jotka vahvistavat sekä kasvua että koheesiota.
Siksi maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan yhteinen suunta yli hallituskausien. Yhteiskuntasopimus loisi ennakoitavat tavoitteet työ- ja koulutusperäiselle maahanmuutolle, kotoutumiselle, kielen oppimiselle, perheiden asettautumiselle ja työelämän kansainvälistymiselle.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimuksen periaatteet
1. Maahanmuutto on osa Suomen kasvustrategiaa
Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto on välttämätön osa Suomen talouden, yritysten ja julkisen talouden kestävyyttä.
2. Suomeen tulemisen pitää olla sujuvaa ja ennakoitavaa
Lupaprosessien, tunnistautumisen ja viranomaisasioinnin on tuettava nopeaa työllistymistä ja yritysten rekrytointeja.
3. Pysyvyys ratkaistaan arjessa
Osaajien jäämistä Suomeen vahvistavat kielitaito, puolisoiden työllistyminen, lasten koulupolut ja tunne siitä, että Suomeen voi rakentaa tulevaisuuden.
4. Kotoutuminen on yhteinen tehtävä
Kotoutuminen ei tapahdu vain viranomaisten palveluissa, vaan työpaikoilla, kouluissa, kunnissa ja arjen yhteisöissä.
5. Työmarkkinoiden on oltava reilut kaikille
Työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava tehokkaasti, jotta Suomi on houkutteleva, turvallinen ja oikeudenmukainen maa työntekijöille ja yrityksille.
6. Päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteiden ja mittareiden on oltava selkeitä, jotta onnistumista voidaan seurata ja politiikkaa kehittää tiedon pohjalta.
Tavoitteena kasvava ja avoin Suomi
Keskuskauppakamarin tavoitteena on Suomi, jossa maahanmuutto vahvistaa yritysten kasvua, julkisen talouden kestävyyttä ja yhteiskunnan uudistumista. Onnistunut maahanmuutto edellyttää sekä kunnianhimoa että vastuullisuutta: Suomeen on houkuteltava osaajia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että ihmiset pääsevät kiinni työhön, kieleen ja yhteiskuntaan.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus kokoaisi työnantajat, päättäjät, kunnat, koulutuksen järjestäjät ja kansalaisyhteiskunnan saman tavoitteen taakse: rakennetaan Suomesta maa, johon osaajien kannattaa tulla, jäädä ja kuulua.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus
Maahanmuuttoa koskeva pattitilanne tulee ratkaista maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella. Yrityselämälle maahanmuutto on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida ylläpitää ilman maahanmuuttoa. Suomen julkisen talouden näkökulmasta ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että työikäisten määrä vähenee Suomessa, kuten väistämättä kävisi ilman maahanmuuttoa.
Raportin ovat Jussi Pyykköseltä ja Osmo Soininvaaralta tilanneet Akava Works ja Keskuskauppakamari.