Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisiä osaajia, jotta yritykset voivat kasvaa, investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Osaamiseen perustuva maahanmuutto ei ole vain työvoimapolitiikkaa, vaan ratkaiseva osa Suomen tulevaisuuden kasvua ja kilpailukykyä. Yritykset eivät menesty sulkeutuneessa Suomessa.
Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi?
Suomen väestö ikääntyy, työvoiman tarve kasvaa ja kilpailu osaajista kiristyy. Samaan aikaan kansainväliset osaajat valitsevat yhä tarkemmin, missä maassa he rakentavat tulevaisuutensa. Suomen menestys riippuu siitä, onnistummeko houkuttelemaan osaajia, pitämään heidät täällä ja hyödyntämään heidän osaamisensa täysimääräisesti.
Keskuskauppakamarin tavoitteena on pitkäjänteinen maahanmuuttopolitiikka, joka yhdistää talouskasvun tarpeet ja vahvan yhteiskunnallisen koheesion. Tarvitsemme maahanmuuton yhteiskuntasopimuksen, joka luo ennakoitavat tavoitteet ja yhteisen suunnan yli hallituskausien.
Kuusi ratkaisua Suomen kasvun turvaamiseksi
1. Otetaan käyttöön pisteytysmalli
Suomi tarvitsee selkeän ja ennakoitavan väylän pysyvään oleskeluun. Pisteytysmalli kannustaisi osaajia rakentamaan tulevaisuuttaan Suomessa sekä loisi yhteiskunnalle vahvemmat kannusteet kotoutumisen tukemiseen. Mallissa esimerkiksi koulutus, työkokemus, kielitaito ja siteet Suomeen nopeuttaisivat pysyvän oleskeluluvan saamista.
2. Nopeutetaan ulkomaalaisten työn aloittamista
Yritysten kansainvälisiä rekrytointeja hidastavat edelleen käytännön pullonkaulat. Suomen on vähennettävä fyysistä asiointia, digitalisoitava prosesseja ja helpotettava tunnistautumista, jotta osaajat voivat siirtyä Suomeen nykyistä nopeammin.
3. Puretaan saatavuusharkinta
Saatavuusharkinta hidastaa rekrytointeja ilman, että se ratkaisee työmarkkinoiden ongelmia. Ensimmäinen askel on luopua siitä Suomessa jo työskentelevien henkilöiden ja heidän puolisoidensa osalta. Samalla työnhakuaikaa on pidennettävä, jotta osaajien asema työmarkkinoilla vahvistuu ja Suomeen jääminen helpottuu.
4. Tarkistetaan koulutusperäisen maahanmuuton fokusta
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen ei yksin riitä. Ratkaisevaa on, kuinka moni valmistunut löytää koulutustaan vastaavan työn Suomesta ja jää rakentamaan tulevaisuuttaan täällä. Korkeakoulujen kannusteiden tulee tukea nimenomaan opiskelijoiden työllistymistä Suomeen.
5. Tuetaan kielen oppimista ja perheiden asettautumista
Osaajien pysyvyys ratkaistaan pitkälti arjessa. Kielen oppiminen, puolisoiden työllistyminen ja koko perheen onnistunut kotoutuminen ovat usein tärkeämpiä tekijöitä kuin itse työpaikka. Siksi Suomeen tarvitaan nykyistä vahvemmat rakenteet tukemaan perheiden asettautumista.
6. Vauhditetaan työelämän kansainvälistymistä ja varmistetaan reilut markkinat
Kansainvälinen työelämä syntyy työpaikoilla. Yrityksiä on tuettava monimuotoisuuden johtamisessa, kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja osaamisen hyödyntämisessä. Samalla työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava tehokkaasti, jotta Suomi säilyy houkuttelevana ja reiluna maana kansainvälisille osaajille.
Lue ratkaisumme:
