Keskuskauppakamari suhtautuu pääosin positiivisesti hallituksen eiliseen esitykseen ilmoittajansuojelua koskevaksi lainsäädännöksi (ns. whistleblowing-sääntely). Ilmoittajien suojelua koskeva sääntely velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yritykset ja julkisyhteisöt perustamaan työntekijöilleen sisäisen ilmoituskanavan epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittamiseen. Yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen lainsäädännön vaatimuksiin viimeistään nyt, sillä siirtymäaika on suhteellisen lyhyt, suurilla yrityksillä vain kolme kuukautta lain voimaantulosta.
Ehdotettu ilmoittajien suojelua koskeva sääntely velvoittaa yritykset ja julkisyhteisöt, joilla on vähintään 50 työntekijää, perustamaan työntekijöilleen sisäisen ilmoituskanavan epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten vastaanottoon. Sellaisilla finanssisektorin tai rahanpesusääntelyn soveltamisalaan kuuluvilla toimijoilla, joilla on jo nykyisin velvollisuus ylläpitää sisäistä ilmoituskanavaa, on velvollisuus perustaa lain mukainen sisäinen ilmoituskanava työntekijämäärästä riippumatta.
”Monilla yrityksillä on jo nykyisin käytössään sisäisiä ilmoituskanavia väärinkäytöksistä ja eettisistä rikkomuksista ilmoittamiseen. Siksi on hyvä, että hallituksen esitys jättää yrityksille liikkumavaraa sisäisen ilmoituskanavan organisointiin. On myös tärkeää, että Suomessa ilmoituskanava on mahdollista järjestää myös konsernitasolla. Tämä helpottaa lakisääteisen ilmoituskanavan yhteensovittamista yritysten käytössä olevien vapaaehtoisten ilmoituskanavien kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset ovat luottamuksellisia. Yritys voi päättää itse, ottaako se vastaan anonyymejä ilmoituksia. Ilmoituksen tehnyttä henkilöä kohtaan ei saa ryhtyä vastatoimiin.
”Ilmoituskanavan käyttöönoton yhteydessä yrityksen on pohdittava tarkoin, miten ilmoituksia käytännössä käsitellään ja varmistettava käsittelijöiden riittävä osaaminen”, sanoo Kajala.
Ilmoituskanava keskeinen osa vastuullisen yrityksen toimintaa
Kajala pitää nyt annettua hallituksen esitystä pääosin kannatettavana ja toimintatapoja selkeyttävänä.
”On hyvä asia, että lainsäädännön viivästymisestä huolimatta kaikille yrityksille on annettu aikaa sopeuttaa nykyiset ilmoituskanavansa lain vaatimusten mukaisiksi”, Kajala sanoo.
Alle 250 työntekijän yrityksille siirtymäaikaa sisäisen ilmoituskanavan käyttöönottoon on 17.12.2023 asti ja tätä suuremmille yrityksille kolme kuukautta lain voimaantulosta.
Ehdotukseen on Kajalan mukaan jäänyt kuitenkin myös ongelmallisia kohtia.
”Yritysten oikeusturvan kannalta on erittäin ongelmallista, että vastatoimiväitteet voivat perustua kuinka vanhaan ilmoitukseen tahansa. Kun vastatoimiväitteiden osalta on käännetty todistustaakka, yritykset joutuvat säilyttämään tiedot ilmoitusten käsittelystä käytännössä ikuisesti, vaikka tietosuojanäkökulmasta perustellumpaa olisi, että tiedot ilmoituksista poistettaisiin määräajan jälkeen”, Kajala sanoo.
Kajala korostaa, että ilmoituskanavaa ei kannata ottaa pelkästään lakisääteisenä velvoitteena, vaan keinona varmistua toiminnan vastuullisuudesta.
”Ilmoituskanavan avulla yritys pääsee puuttumaan epäkohtiin, joista on haittaa yrityksen toiminnalle. Väärinkäytökset voivat aiheuttaa paitsi mainehaittoja, myös merkittävää taloudellista tappiota ja siksi on tärkeää kerätä tietoa väärinkäytöksistä. Kun tietoa saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, yritykset voivat muuttaa toimintaansa ajoissa”, sanoo Kajala.
