Keskuskauppakamari esittää työhön perustuvaan maahanmuuttoon liittyvän perheenyhdistämisen helpottamista ja pitää kohtuuttomana, että ulkomaalaiselta vaaditaan perheenyhdistämiseksi suuremmat tulot kuin mitä suomalaisen kokoaikatyötä tekevän mediaaniansion. Nykyiset perheenyhdistämisen käytännöt johtavat siihen, että osaajat lähtevät pois Suomesta. Keskuskauppakamarin mukaan tulorajaa pitäisi laskea tai jopa siirtyä malliin, jossa kokoaikatyö alan yleisten työehtojen mukaan riittäisi täyttämään perheenyhdistämiseen vaadittavan toimeentulon edellytyksen.
Tiukat perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt johtavat siihen, että moni osaaja työskentelee Suomessa vain tilapäisesti ja palaa kotimaahan, kun perhettä ei saada tuotua Suomeen. Keskuskauppakamarin mukaan nykytilanne syventää osaajapulaa ja estää Suomea kaksinkertaistamasta työhön perustuva maahanmuutto kansallisen tavoitteen mukaisesti.
”Halutaanko Suomeen vain sellaista työperusteista maahanmuuttoa, jossa Suomessa käydään töissä ja lähdetään nopeasti pois? Meidän pitäisi tehdä sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla maahanmuutosta saadaan pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia. Yksi olennainen osa tätä on panostaa työhön perustuvassa maahanmuutossa kokonaisten perheiden muuttamiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen
Perheenyhdistämisen käytännöissä keskeisin haaste liittyy tulorajoihin eli toimeentulon edellytysten täyttymiseen. Tavallisesti toimeentulo turvataan perheenkokoajan palkkatuloilla. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan nykyisen ohjeen mukaan yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa (nettona). Tämä tarkoittaa käytännössä noin 3 500 euron kuukausittaista bruttopalkkaa.
”On kohtuutonta, että vaadimme ulkomaalaiselta perheenyhdistämiseen suuremmat tulot kuin mitä suomalaisen kokoaikatyötä tekevän mediaaniansio on. Tulorajaa pitäisi laskea tai jopa siirtyä malliin, jossa kokoaikatyö alan yleisten työehtojen mukaan riittäisi täyttämään perheenyhdistämiseen vaadittavan toimeentulon edellytyksen”, sanoo Valtonen.
Ulkomaalaisen osaajan erottaminen perheestään ei ole eettisesti oikein
Perheenyhdistämisen tiukat tulorajat vaikeuttavat osaajien maahanmuuttoa monella työvoimapula-alalla. Tilastokeskuksen vuoden 2020 tiedon mukaan esimerkiksi rakennustyöntekijän kokonaisansion mediaani kuukaudessa oli 3 083 euroa ja terveydenhuollon työntekijän 2 510 euroa. Näiden työvoimapula-alojen mediaaniansioilla osaaja ei saa perhettään tuotua Suomeen.
”Ei ole eettisesti oikein ylläpitää sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka käytännössä monessa tapauksessa erottaa osaajan perheestään. Osaavan työvoiman houkuttelussa Suomeen pitää keskittyä siihen, että saamme osaajan perheineen muuttamaan Suomeen ja asettumaan tänne”, painottaa Valtonen
Maahanmuuttovirasto voi nykyisinkin poiketa toimeentuloedellytyksestä, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy. Koska perheenyhdistämiseen liittyy edelleen paljon haasteita, ei tämä poikkeamismahdollisuus ole selvästikään toiminut. Keskuskauppakamari painottaa, että järjestelmän toimivuus ei voi nojata poikkeamismahdollisuuden varaan, vaan se on tehtävä perusteiltaan toimivaksi.
Keskuskauppakamarin tuore julkaisu ”Kansainvälinen ja vetovoimainen Suomi” tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan osaamiseen perustuvasta maahanmuutosta sekä kymmenen konkreettista ratkaisua, joilla Suomesta tehdään osaamiseen perustuvan maahanmuuton huippumaa.