Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.
”Toimia tarvitaan, sillä esimerkiksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Samaan aikaan kun työttömiä on satoja tuhansia, yritykset eivät löydä osaajia kasvaville aloille. Teolliset investoinnit, vihreä siirtymä ja digitaalinen transformaatio etenevät, mutta koulutus- ja osaamisjärjestelmä ei tuota riittävän nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavaa osaamista.
”Esitämme, että kehysriihessä päätetään 40 miljoonan euron kertaluonteisesta lisärahoituksesta rekrytoiviin koulutuksiin suunnattuna kasvu- ja osaajapula-aloille. Rekrytointikoulutus on yksi tehokkaimmista keinoista korjata kohtaanto-ongelmaa nopeasti, sillä se yhdistää työnantajien todelliset rekrytointitarpeet ja työttömien osaamisen kehittämisen”, Pulkkinen sanoo.
Rekrytoiva koulutus on 3–9 kuukauden mittaista työvoimakoulutusta, jossa yhdistyvät tietopuolinen opetus ja työssäoppiminen. Tavoitteena on työllistää osallistujat suoraan kouluttavaan yritykseen.
”Esimerkiksi40 miljoonan euron panostuksella voitaisiin kouluttaa arviolta yli 3 000 suomalaista uuteen ammattiin ja synnyttää 2 000–2 500 pysyvää työsuhdetta”, sanoo Pulkkinen.
Lisärahoitus tulee Pulkkisen mukaan käyttää kilpailutettuihin hankintoihin yksityisiltä henkilöstöalan ja rekrytoivien koulutusten toteuttajilta, joilla on suora yhteys yritysten rekrytointitarpeisiin.
”Rahoitus tulisi kytkeä toteutuneisiin työsuhteisiin ja hankinnat tehdä kilpailutetusti yksityisiltä toimijoilta. Näin varmistetaan investoinnin tehokkuus ja vaikuttavuus”, Pulkkinen sanoo.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma kasvattaa julkisia menoja ja heikentää talouden kasvupotentiaalia. Rekrytoiva koulutus tarjoaa keinon katkaista tämä kehitys määräaikaisella ja kohdennetulla panostuksella, joka voi maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana.
”Tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa mutta yritykset etsivät osaajia, julkisen vallan tehtävä on yhdistää nämä kaksi. Rekrytoiva koulutus on yksi nopeimmista keinoista tehdä se. Kehysriihessä on nyt mahdollisuus tehdä päätös, joka vahvistaa sekä työllisyyttä että julkista taloutta. Samalla varmistetaan, ettei osaaminen muodostu kasvun pullonkaulaksi”, Pulkkinen sanoo.
