Kauppakamarien mielestä liikenteen infran rahoituspohja on riittämätön sellaisena kuin se Liikenne 12 –suunnitelmassa on esitetty. Liikenteen infraan tarvitaan huomattavasti vankempi rahoituspohja, jotta toimivat liikenneyhteydet voidaan varmistaa tulevaisuudessa.
”Liikenne 12 -suunnitelma on hyvä alku, mutta sen rahoituspohja on riittämätön. Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä”, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood sanoo.
Wood pitää hyvänä, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksessa näkyy panostus raideliikenteeseen, joka luo pohjan myös liikenteen viherryttämiselle. Samalla kuitenkin maantieverkon kehittämisinvestointien rahoitustaso jää hyvin vaatimattomaksi.
Kauppakamarit ottivat kantaa valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli niin sanottuun Liikenne 12 –suunnitelmaan lausuntokierroksella.
Suunnitelmassa esitetään liikenteen rahoituspohjan laajentamiseksi ulkopuolisten rahoittajien mukaantuloa. Kauppakamarit pitävät tätä hyvänä, mutta muistuttavat, että uusilla ulkopuolisilla rahoituslähteillä ei voida korvata normaalia budjettirahoitusta valtion infraan.
”Jos Suomi haluaa hyödyntää laajemmin EU-rahoitusta, poikkeusmahdollisuuksien hakemisesta komissiolta ydinverkkoon kuuluvien maanteiden osalta on syytä luopua. Jos nykyisistäkään sitoumuksista ei pystytä pitämään kiinni, on arvioitava uudelleen, kuinka hyvin EU-rahoitusta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa”, Wood sanoo.
Kauppakamarit ovat tyytyväisiä siihen, että suunnitelma tarjoaa mahdollisuuden liikenneinfran laaja-alaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen, jonka avulla voidaan myös ottaa välttämättömiä askeleita kohti energiatehokkaampaa liikennejärjestelmää. Pelkkä pitkäjänteisyys suunnitteluun ei kuitenkaan riitä.
”Vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti Suomen bruttokansantuotteesta on yli 46 prosenttia. Infran kunto on viennille yksi avainkysymyksistä. Liikenteen infran rahoituspohja pitää siis saada sille kuuluvalle tasolle”, Wood sanoo.