Me esitämme, että Suomessa otetaan käyttöön korkeakoulujen lyhyttutkinnot eli korkeakouludiplomit. Korkeakouludiplomit tarjoavat nopean väylän hankkia korkeakoulutasoista osaamista.
Korkeakouludiplomit ovat etukäteen määriteltyjä nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeampia osaamiskokonaisuuksia. Niiden laajuus on enintään 120 opintopistettä. Korkeakouludiplomit tarjoavat vailla korkeakoulutusta oleville väylän korkeakoulutuksen piiriin ja työelämässä oleville mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen omaa osaamistaan täydentämällä. Korkeakouludiplomin omaavan on helppo jatkaa halutessaan seuraaville korkeakoulutuksen tasoille ja aiemmin suoritettu saman tai läheisen alan korkeakouludiplomi lyhentää tulevaa opiskeluaikaa.
Suomalaisesta järjestelmästä puuttuu palanen
Suomen korkeakoulujärjestelmässä on ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Nämä sijoittuvat eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF) pohjatuvalla suomalaisella tutkintojen viitekehyksellä (FinQF) tasoille 6, 7 ja 8. Suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä puuttuu kokonaan alimmat korkeakoulututkinnot (ns. short-cycle tertiary) viitekehyksen tasolta 5. Tämä osittain vääristää Suomen sijoitusta esimerkiksi OECD:n tekemässä koulutustasovertailussa, jossa tarkastellaan korkeasti koulutettujen määrää eri ikäluokissa.
Me näemme, että korkeakouludiplomeiden käyttöönotto on askel kohti osaavampaa kansaa ja askel kohti parempaa sijoitusta kansainvälisissä koulutustasovertailuissa. Samalla se tuo helpotusta toiselta asteelta korkea-asteelle siirtyville, kun hakijasumaa voidaan purkaa laajentamalla korkeakoulutuksen tarjontaa. Samalla työurat pitenevät, kun tarpeettomat välivuodet vähenevät.
Korkeakoulujen lyhyttutkinnot – taustamuistio
