Suomen menestyminen perustuu korkeaan osaamiseen. Korkea osaaminen perustuu hyviin ja koko kansan kattaviin perustaitoihin. Pohja kouluttautumiselle ja jatkuvalle osaamisen kehittämiselle rakennetaan jo varhain. Meidän tavoitteemme on, että jokainen saa jo nuorena riittävät perustaidot menestyäkseen myöhemmin elämässä. Tarkoittaa se sitten kouluttautumista korkeammalle tai työelämän muutoksissa pärjäämistä.
Pohja tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Jos aiempi koulupolku ei ole varmistanut nuorelle riittävää osaamista toisen asteen koulutuksessa pärjäämiseen, ei esimerkiksi mekaaninen oppivelvollisuusiän pidentäminen tarjoa suurta apua. Haasteet, joihin nuori ei ole valmis, voivat nousta ylitsepääsemättömäksi esteeksi ja johtaa jopa syrjäytymiseen.
”Koulutuksella on suora yhteys työllistymiseen ja siksi jokaiselle on turvatta vähintään toisen asteen koulutus.”
Koulutuksella on suora yhteys työllistymiseen ja siksi me näemme, että jokaiselle on turvatta vähintään toisen asteen koulutus. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste jää runsaaseen 40 prosenttiin. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla työllisyysaste on 70 prosentin tuntumassa ja korkea-asteen koulutuksen omaavilla yli 80 prosenttia.
Me vaadimme, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssit mitoitetaan kestävälle tasolle ja leikkauksista pidättäydytään kaikissa tilanteissa. Perustaitoja, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka, on vahvistettava, jotta varmistetaan jokaiselle riittävä pohja menestyä koulupolulla.
Lapsille joustava alku koulutaipaleella
Lapset ovat erilaisia. Silti Suomessa lähes jokainen lapsi aloittaa koulupolun saman ikäisenä eli sinä vuonna, kun täyttää seitsemän vuotta. Nykyisin lapsen aitoihin valmiuksiin aloittaa koulupolku ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Asian korjaamiseksi me vaadimme velvoittavan esiopetuksen varhentamista alkamaan jo viisivuotiaana. Samalla on tehtävä perusopetukseen siirtymisestä joustavaa. Siirtyminen perusopetukseen tapahtuisi 1–3 vuoden sisällä varhaiskasvatuksen aloittamisesta. Kasvatuksen asiantuntija tekee ammattilaisen arvion siitä, milloin lapsi on valmis siirtymään esiopetuksesta perusopetuksen puolelle.
”Me vaadimme velvoittavan esiopetuksen varhentamista alkamaan jo viisivuotiaana.”
Varhennetun esiopetuksen ja joustavan perusopetuksen alun myötä on mahdollisista luopua nykyisistä koulun aloituksen lykkäyksistä ja aikaistamisista. Lapsella ei olisi leimautumisen vaaraa ja hänen koulutaipaleensa alkua voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomi ei ole enää osaamisen kärkimaa
Perusopetuksen päättävien perustaidoissa on havaittu vakavia puutteita ja osaamistason lasku näkyy jo monessa tutkimuksessa. Jokaisen nuoren on opittava riittävä luku- ja laskutaito. Menestys PISA- ja TIMMS-tutkimuksissa on kääntynyt laskuun, ja Suomi on tippunut pois maailman kärjestä.
Suomen PISA-tulokset ovat pisteillä mitattuna pahassa laskukierteessä. Lasku on näkynyt jo useammassa peräkkäisessä mittauksessa. Tästä on syytä olla huolissaan. Esimerkiksi matematiikan osaamisessa on tultu alaspäin neljässä edellisessä mittauksessa. Matematiikan osalta Suomi on nyt OECD-maiden vertailussa sijalla 16., kun vielä 2000-luvun puolivälissä olimme 1. sijalla. Lukutaidon osalta erityisen huolestuttavaa on heikkojen lukijoiden määrän kasvu. Vuoden 2018 mittauksessa heikkoja lukijoita oli 13,5 prosenttia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 2,5 prosenttiyksikköä pienempi ja vuonna 2019 noin 5 prosenttiyksikköä pienempi.
”Jokaisen nuoren on opittava riittävä luku- ja laskutaito.”
PISA-tutkimuksen lisäksi myös muissa tutkimuksissa on havaittu matematiikan osaamisen laskevan. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen matematiikan oppimistulosten pitkittäisseurannan mukaan toisella asteella ainoastaan pitkän matematiikan opiskelu lukiossa takaa matematiikan osaamistason nousun peruskoulun 9. luokkaan verrattuna. Monilla toisen asteen päättävillä nuorilla matematiikan osaaminen on peruskoulun yhdeksännen luokan tasolla tai jopa taantunut siitä alemmalle tasolle.
Me vaadimme, että tämä kehitys käännetään välittömästi laskusta nousuun. Aikaa ei ole hukattavaksi, koska erot kasvavat koko ajan. 2020-luvun aikana Suomen on noustava takaisin kärkeen eri koulutus- ja osaamisvertailuissa.
