Sota romahdutti vientiasiakirjojen määrän Venäjälle ja Ukrainaan – kauppa on jäissä kauan

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala

Kauppakamarien asiakirjatilastot kertovat, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä vientiasiakirjojen määrä on pudonnut merkittävästi. Sodan alettua alkuperätodistusten määrä Venäjälle on pudonnut 74 prosenttia ja Ukrainaan 79 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021.  Viimeisen kuukauden aikana, kun pakotteita on edelleen kiristetty, asiakirjojen määrä Venäjälle on jatkanut voimakasta vähentymistä. Huhtikuussa alkuperätodistusten määrä Venäjälle putosi 82% verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. 

Kauppakamarien asiakirjatilastojen mukaan Venäjän ja Ukrainan kauppa on pudonnut merkittävästi sodan myötä. Ajalla 24.2.-30.4.2022 Venäjälle myönnettiin 483 kappaletta ja Ukrainaan 147 alkuperätodistusta, kun vastaavana aikana vuonna 2021 alkuperätodistuksia myönnettiin Venäjälle 1840 ja Ukrainaan 712. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka pitää pudotusta odotettuna.   
  
”Yritykset toimivat kovassa paineessa koronan, sodan, raaka-aine- ja komponenttipulan ja logistiikkahaasteiden keskellä. Nopea reagoiminen epävakaassa tilanteessa on vaatinut yrityksiltä paljon, mutta se on ollut välttämätöntä. Pakotteiden myötä Venäjän kauppa on käynyt vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi”, Toivakka sanoo. 
 
Toivakka arvioi Ukrainan kaupan elpyvän sodan loppuessa, mutta Venäjän kaupan elpymistä hän pitää epätodennäköisenä. Venäjältä suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet nopeasti julkisen paineen, mutta myös liiketoimintaansa ohjaavien arvojen vuoksi. Moni uskoo, että paluuta Venäjälle ei tapahdu vuosiin, jopa vuosikymmeniin. Venäjä on aggressiivisen sodan vuoksi saanut vahvan tahran maineeseensa myös kauppakumppanina.  

”Koko kansainvälinen yhteisö tekee työtä sen eteen, että sota loppuisi ja Ukrainan jälleenrakennus voisi alkaa. Uskon, että sodan loputtua kauppa Ukrainalle elpyy, mutta kauppa Venäjälle tulee olemaan jäissä vielä kauan. Venäjä ei ole luotettava toimintaympäristö ja yrityksille kyse on kaupankäynnin vaikeutumisen lisäksi myös Venäjällä toimimisen aiheuttamasta mainehaitasta. Luottamus on menetetty ja luottamuksen takaisin saaminen kestää niin kauan, kunnes Venäjällä tapahtuu pysyvä ja syvä muutos parempaan”, Toivakka sanoo.  
 
Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus (Certificate of Origin) osoittaa ensisijaisesti tavaran alkuperän, jotta kohdemaassa voidaan toimia tullaus- tai kaupallisten määräysten mukaisesti.  
 
Toivakka muistuttaa, että sota on tiivistänyt EU:ta entisestään ja maailmankauppa muuttuu sodan myötä pysyvästi. Yritykset kaipaavat tällä hetkellä tukea laajemminkin geopoliittisten riskien ymmärtämiseen, mutta myös uusien markkinamahdollisuuksien löytämiseen.  
 
”Vaikka Venäjän merkitys on Suomelle suuri esimerkiksi energian tuottajana, riittää EU:lla ja läntisellä yhteisöllä keinoja irtaantua Venäjän fossiilisesta energiasta kohti monimuotoisempaa uusiutuvaa energiaa. Muutokset maailmankaupassa tulevat olemaan merkittäviä. Ihan kaikkea emme edes vielä tiedä. Vain sen, että paluuta entiseen ei ole”, Toivakka päättää.  

Lenita Toivakka

Johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari

+358 50 464 6552

Kategoriat:Ukraina, Kansainväliset asiat, Vienti, Venäjä-pakotteet, Lenita Toivakka