Kilpailu on kuluttajan etu

Taksiliikenteen kilpailu vapautui heinäkuun alusta alkaen. Tästä lähtien taksiliikennettä voi harjoittaa kuka tahansa laissa säädetyt lupaehdot täyttävä toimija ja taksien hinnat määräytyvät markkinaehtoisesti. Myös asemapaikkasääntely muuttuu niin, että jatkossa taksi voi jäädä odottamaan kyytiläisiä myös ilmoittamansa asemapaikan ulkopuolelta, ja muilta paikkakunnilta voidaan tulla paikkaamaan kysyntää toiselle paikkakunnalle. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista.

Muutokset ovat kaivattuja ja tarpeeksi suuria, jotta niiden avulla on mahdollista uudistaa toimialaa nykyajan ja kuluttajien vaatimuksiin sopivaksi. Kilpailun edistäminen ja sääntelyn vapauttaminen ovat pääasiassa aina hyviä asioita. Kun hinnat tippuvat ja palvelu paranee, kuluttaja hyötyy.

Paremmasta palvelusta on jo nyt nähty esimerkkejä. On syntynyt muun muassa kiinteään hinnoitteluun perustuvia palveluita sekä lukuisia kännykkäsovellukset, joissa voi esimerkiksi nähdä hintatiedot ja vertailla niitä. Muitakin erottautumiskeinoja varmasti vielä nähdään, mutta tämä ei olisi ollut mitenkään mahdollista ilman nyt toteutettua sääntelyn purkua.

Kitkaa muutoksissa

Murrosvaiheessa esiintyy aina myös ongelma. Onkin syytä pohtia tarkasti, esimerkiksi kuinka syrjäseutujen taksipalvelut ja kuluttajien tarpeet huomioidaan uudistuksessa mahdollisimman hyvin. Toisaalta Kela-kyydeissä nyt nähdyt ongelmat ovat pikemminkin heikon kilpailutuksen ja osto-osaamisen syytä. Kuljetuspalveluiden sääntelyn vapauttamisella ei niihin ole suurtakaan merkitystä.

Kaupungeissa, joissa valtaosa ihmisistä liikkuu, palveluiden saatavuus ja asiakaslähtöisyys tulee luonnollisesti paranemaan huomattavasti. Kuluttajalla on kuitenkin entistä suurempi vastuu esimerkiksi hintojen tarkkailun osalta. Eri palveluntarjoajien hinnoissa tulee olemaan eroja. Ilmassa on kuitenkin ollut tämän suhteen turhaa pelottelua ja muutosvastarintaa. Uudistus on pohjimmiltaan hyvin samanlainen kuin operaattoripalveluiden ja katsastustoiminnan vapautuessa aikanaan. Uudistusten seurauksena joko palvelutaso parani tai hinnat tippuivat.

Vapauttamista jatkettava

Nykyhallituksen liberalisointihankkeilla on suuri henkinen merkitys huolimatta siitä, että monet konkreettiset uudistukset ovat olleet julkista huomiotaan pienempiä. Jokainen toteutunut hanke on ollut selkeä askel eteenpäin kohti vapaampaa yhteiskuntaa. On tärkeää, että annamme elinkeinoelämälle sekä ihmisille meillä ja maailmalla signaalin siitä, että Suomella on tahto luoda uutta. Ja että uskomme siihen, että ihmiset ja yritykset tietävät itse mikä on heille parasta.

Ei valtion tai virkamiesten pidä sitä sanella. Seuraavan hallituksen tulee jatkaa työtä entistä kunnianhimoisemmin ylikireän sääntelyn purkamiseksi. Lähtökohdaksi tulisi ottaa kuluttajien ja yksittäisten kansalaisten pidemmän aikavälin etu. Seuraavalla hallituskaudella agendalla tulee olla työmarkkinoiden vapautus, sekä alkoholi- ja apteekkilainsäädännön vapauttaminen.

Alkoholilainsäädännössä pitää vapauttaa viinien myynti ja luopua teennäisistä myyntiaikojen rajoituksista. Samalla voi harkita maltillisia alkoholiveron korotuksia, jotta uudistus ei lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta. Tällä toimenpiteiden yhdistelmällähän vuodenvaihteessa toteutettu vapauttaminen ei näyttäisi lisänneen kulutusta, vaan kävikin päinvastoin. Apteekkien kohdalla oikeus perustaa yritys tulisi myöntää kaikille lupaperusteet täyttävälle. Samalla reseptittömien lääkkeiden myyntiä voitaisiin asteittain vapauttaa päivittäistavarakauppoihin.

Ylivoimaisesti tärkein vapautus on työmarkkinoiden asteittainen vapauttaminen. Suomen työmarkkinat ovat yhdet maailman kireimmin säädellyt. Se aiheuttaa meille korkean rakenteellisen työttömyyden. Tämä on toki valtava rasite julkiselle taloudelle. Mutta se on myös ihmisoikeusloukkaus niille yli 100.000 ihmiselle, jotka on pysyvästi syrjäytetty työmarkkinoilta. Vapauttamisen voisi aloittaa säätämällä työehtosopimusten yleissitovuuden perälaudaksi. Työntekijöillä olisi aina valta valita alan työehtosopimus. Mutta samalla työntekijöillä olisi valta kaikilla työpaikoilla valita toisin, jos se olisi kaikkien kannalta järkevää.