Kotitalouksien odotukset talouskehityksestä synkkenivät edelleen huhtikuussa maaliskuun ennätysalhaisiin lukuihin nähden. Ukrainan sota näkyy sokkina kotitalouksien luottamuksessa. Uskoa omaan talouteen heikentävät myös kuumentuneet inflaatio-odotukset. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että taloudesta löytyy myös myötätuulitekijöitä: koronarajoitukset poistuivat ja työttömyyden riski on alhainen.
Tilastokeskuksen luottamusindikaattori sai huhtikuussa arvon -11,7, eli kuluttajaluottamus laski edelleen suhteessa maaliskuussa nähtyyn Ukrainan sodan alkua seuranneeseen ennätykselliseen romahdukseen. Huhtikuun mittaustulos on yksi historian alimmista, vaikka aivan yhtä alhaalla ei vielä olla kuin pahimmillaan finanssikriisin yhteydessä 2008 ja koronakriisin alettua huhtikuussa 2020.
Erityisesti kotitalouksien odotukset Suomen makrotalouden kehityksestä ovat vaisuja. Vain 10 prosenttia vastaajista arveli Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Myös näkemykset oman henkilökohtaisen talouden nykytilasta heikkenivät. Uskoa omaan talouteen heikentävät kuumentuneet inflaatio-odotukset: keskimäärin kotitaloudet ennakoivat kuluttajahintojen nousevan seuraavan vuoden aikana lähes 6 prosenttia.
”Kotitaloudet ovat yhä sokissa sodan alkamisen seurauksena. Luottamus Suomen kansantalouden kehitykseen on lähes historiallisen alhaalla, ja kuluttajahintojen nousu syö uskoa omaan talouteen, kun ostovoima supistuu”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kotitalouksien näkemykset heijastelevat aivan oikein sitä näköalaa, että Suomen suhdannekehitys heikkenee selvästi Ukrainan sodan seurauksena. Appelqvistin mukaan tilannetta arvioidaan silti nyt varsin synkkien silmälasien läpi.
”Väittäisin, että kotitalouksien arviot ovat joiltakin osin jopa liian synkkiä. Täytyy muistaa, että taloudesta löytyy myös myötätuulitekijöitä. Koronarajoitukset ovat poistuneet, ja talouden avautuminen tasapainottaa heikkenevää vientiä. Lisäksi työvoiman kysyntä on yhä vahvaa ja työttömyyden riski alhainen”, Appelqvist sanoo.
Yritysten arviot heikentyneet mutta eivät romahtaneet
Yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat nekin heikentyneet, mutta eivät romahtaneet. Elinkeinoelämän keskusliiton julkistamassa kyselyssä yritysten luottamus oli laskussa useimmilla päätoimialoilla, mutta suhdannetilanne oli yhä lähellä keskimääräistä tasoa, ei katastrofaalinen. Teollisuusyrityksille suhdannetilanne oli edelleen jopa erinomainen ja tilauskannat vahvalla tasolla.
Kotitalouksien tunnelmia seurataan nyt tarkasti, koska kotimaisen kysynnän toivotaan tukevan Suomen taloutta, kun vientinäkymät todennäköisesti jatkossa heikkenevät sodan seurauksena. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, miten kotitaloudet reagoivat kuluttajahintojen nousuun.
”Kuluttajaluottamusmittaukset ovat osin itseään toteuttavia ennustuksia. Kun luottamus talouden kehitykseen on vahvaa, johtaa se taloudellisen aktiivisuuden nousuun, mikä osaltaan vauhdittaa suhdannenousua. Nyt riskinä on se, että kotitalouksien käyttäytymien muuttuu liiankin varovaiseksi”, sanoo Appelqvist.
Appelqvist muistuttaa, että vaikka suhdannetilanne kiistatta heikkenee, ovat kotitalouksien keskimääräiset taloudelliset puskurit hyvällä tasolla, mikä helpottaa.
”Myös työllisyyden näkymät ovat yhä vahvat, eikä työttömyyden uhassa ole tapahtunut heikkenemistä. Siten kotitalouksien oman talouden tukipilarit ovat yhä kohtalaiset, vaikka inflaation kiihtyminen ja sodan luoma epävarmuus ruokkivat epäluottamusta”, Appelqvist sanoo.
