Keskuskauppakamari ehdottaa, että valmistelussa olevaan niin sanottuun yhden paikan sääntöön sisältyisi ehto, jonka mukaan korkeakouluun voisi hakea vain henkilö, jolla ei ole aiempaa samantasoista tutkintoa suomalaisesta korkeakoulusta tai jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Lakiluonnoksessa ehdotetaan nyt, että jatkossa opiskelijan pitäisi luopua aiemmasta opiskeluoikeudestaan, jos ottaa vastaan uuden opiskelupaikan.
“Tällainen Virossa jo käytössä oleva malli, jossa uuden maksuttoman tutkinnon saisi suorittaa aikaisintaan 10 vuoden kuluttua aiemman tutkinnon suorittamista, vapauttaisi opiskelupaikkoja nuorille ja julkista rahaa voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo.
Lakiesityksen tavoitteena on nostaa väestön koulutustasoa, lisätä ensikertalaisille tarjolla olevia opiskelupaikkoja sekä parantaa opintojen läpäisyä. Vaikutusarvioissa esityksen hyödyksi arvioidaan noin 1 500 lisäpaikkaa ensikertalaisille vuosittain. Keskuskauppakamarin mielestä tämä on vaatimaton tulos verrattuna tavoitteeseen vapauttaa jopa 7 500 paikkaa.
“Tällaisenaan yhden paikan sääntö ei riittävän hyvin vastaa asetettuihin tavoitteisiin, vaikka se onkin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Lähtökohtaisesti yhteishaku tulisi suunnata vain ensikertalaisille. Jo aiemmin tutkinnon suorittaneille tulisi tarjota muita väyliä osaamisen kehittämiseen, joko erillishakujen, pienempien tutkinnonosien tai avoimen korkeakoulun kautta”, Pulkkinen toteaa.
Pulkkisen mukaan näin varmistettaisiin, että koulutuspaikat kohdentuvat niille, joilla ei vielä ole tutkintoa. Samalla turvattaisiin mahdollisuus uuden maksuttoman tutkinnon suorittamiseen myöhemmässä vaiheessa, jos työmarkkinoiden tarve sitä edellyttää. Nyt joka neljännellä korkeakoulupaikan vastaanottaneella on jo aiempi korkeakoulututkinto tai opinto-oikeus.
“Yhteiskunnan koulutusinvestoinnit on kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti. Ei ole reilua, että yksilö voi suorittaa useita korkeakoulututkintoja yhteiskunnan kustannuksella samalla, kun kymmeniä tuhansia nuoria jää joka vuosi ilman ensimmäistäkään opiskelupaikkaa. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää edistää toimivien jatkuvan oppimisen markkinoiden syntymistä, jotta koulutusmahdollisuuksien kenttä monipuolistuisi nykyisestä tutkintokeskeisestä mallista”, Pulkkinen sanoo.
