Keskuskauppakamari odottaa hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, joilla nuorten mahdollisuudet oppisopimuskoulutukseen paranevat. Käytännössä tarvitaan päätöksiä toimista, jotka lisäävät oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjontaa. Keskeinen keino tähän on tukea työantajia oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheen palkkauskustannuksissa.
Keskuskauppakamari esittää oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksen käyttöönottamista. Tuki olisi oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa suurempi ja pienenisi opiskelijan opintojen edetessä. Työantaja saisi automaattisesti tuen niiden oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta, jotka ovat alle 30-vuotiaita ja vailla aiempaa ammatillista perustutkintoa. Nuoren saama palkka pysyisi nykyisellään eli työehtosopimuksen mukaisena.
Nuorten tilanne työmarkkinoilla on heikentynyt entisestään koronapandemian seurauksena. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työllisyyskatsauksen mukaan nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 17 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteensä heitä on nyt jo yli 50 000. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksien lisääminen olisi monelle nuorella mahdollisuus tarttua kiinni työelämään.
”Meidän tavoitteenamme on luoda nuorille lisää mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta auttaa yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa. Tämä voidaan saavuttaa esittämämme oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksen avulla”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Oppisopimuskoulutuksen käyttö ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla. Opetushallituksen tuoreimmat tilastot vuodelta 2018 osoittavat nuorten olevan aliedustettu joukko oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksena ammatillista perustutkintoa suorittavien joukossa alle 30-vuotiaita oli vain noin 50 prosenttia. Mikäli katsotaan peruskoulun päättäneitä, eli alle 20-vuotiaita, oli heidän osuutensa vain noin 16 prosenttia.
”Kauppakamareiden tekemän kyselyn perusteella suurimpia oppisopimuskoulutuksen käytön esteitä ovat työantajille aiheutuvien kustannusten suuruus ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi. Keskuskauppakamarin esittämällä oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksella voidaan käytännössä poistaa ainakin toinen näistä esteistä”, selventää Valtonen.
Uusi palkkauskustannusten porrastus nostaisi julkisia menoja jonkin verran, mutta se olisi edelleen työllisyystoimena kustannustehokas. Koronapandemian seurauksena hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa käsistä. Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on nyt 97 000 työllisen päässä.
”Hallituksella on kova työ tehdä päätöksiä, joilla päästään hallitusohjelmassa asetettuun työllisyystavoitteeseen. Kaikille hallituspuolueille kuvittelisi olevan mieluisaa tukea nuorten työllisyyttä esittämällämme tavalla. Oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastus on helppo ja järkevä työllisyystoimi”, toteaa Valtonen.
Keskuskauppakamari painottaa, että hallituksen on tehtävä päätökset oppisopimuskoulutuksen palkkausporrastuksen käyttöönottamisesta budjettiriihessään. Asiaa ei pidä siirtää jatkovalmisteluun pölyttymään.