Lausunnot 1998-2013

LTL 915/2013
Halventavat ja sopimattomat ilmaisut, harhaanjohtavat ja totuudenvastaiset väittämät, liikesalaisuuksien paljastaminen 

Vastaaja oli esittänyt julkisesti Internetissä ja sähköpostitse hakijan yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ilmaisuja ja kommentteja, jotka hakijan mukaan olivat hakijaa halventavia ja sopimattomia ja lisäksi omiaan vahingoittamaan hakijan liiketoimintaa. Lisäksi vastaaja oli hakijan mukaan esittänyt väitteitä siitä, että hakija ei hoitaisi sopimusvelvoitteitaan ja toimisi muutoin epäasiallisesti. Vastaaja oli myös julkisesti kehottanut kolmansia tahoja levittämään vastaajan mainitunlaisia viestejä. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaajan hakijaa koskeva viestintä oli ollut sopimatonta, minkä vastaaja itsekin oli osin myöntänyt. Jotkut kirjoitukset olivat olleet myös hakijaa halventavia. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaaja oli menetellyt tältä osin hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 914/2013
Goodwill-arvon hyväksikäyttö

Hakijan mukaan vastaaja oli markkinoinut tuotettaan uudella termillä siten, että hakijan tavaramerkkien erottamiskykyisestä tekstiosasta tulisi synonyymi kyseiselle tuoteryhmälle. Vastaajan tuotemerkki ja uuden termin erillinen kuvaileva, ei tavaramerkinomainen, käyttö loukkasi ja vesitti hakijan tavaramerkkejä. Hakija katsoi, että vastaaja pyrki markkinoinnillaan hyödyntämään hakijan tuotemerkkien laajaa tunnettuutta. Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan käyttämä termi ei ollut yleiskielen ilmaisu eikä sitä voitu pitää myöskään kuvailevana ilmaisuna. Hakijan ja vastaajan tuotenimet olivat käytetyn termin johdosta hyvin samanlaisia, ja vastaajan tuotenimessä käyttämä termi loi mielleyhtymän hakijan merkkeihin. Vastaaja oli käyttänyt hyväkseen hakijan goodwill-arvoa. Liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaajalla ollut hyväksyttävää syytä hyödyntää omassa markkinoinnissaan hakijan merkkien mainetta ja tunnettuutta. Vastaaja oli menetellyt tuotteen myynnissä ja markkinoinnissa hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin kansainvälisten perussääntöjen 15 artiklan vastaisesti.

LTL 913/2012
Vertaileva markkinointi, totuudenvastainen ilmaisu

Hakijan mukaan vastaajan mainoksissa annettiin asiakkaille mainoksen kokonaisuus huomioon ottaen vaikutelma siitä, että vastaajan palvelu on kattavampi kuin kilpailijoiden palvelut. Liiketapalautakunta totesi, että vastaaja oli esittänyt mainoksissaan tosiasiaväitteen. Vastaajan mainokset olivat vertailevaa markkinointia, ja palvelun kattavuus oli sellainen olennainen ja merkityksellinen seikka, jota voitiin vertailla. Esitetyn selvityksen perusteella ja mainoksia kokonaisuutena arvioiden liiketapalautakunta katsoi, että mainokset antoivat parhaan mahdollisen, yleisesti saatavissa olevaan tietoon perustuvan kokonaiskuvan palveluiden kattavuudesta. Liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti tai ICC:n markkinoinnin perussääntöjen vastaisesti.

LTL 912/2012
Tuotenimen jäljittely

Hakijan mukaan vastaaja oli markkinoinut luontaistuotettaan tuotenimellä, joka muistutti hakijan omasta luontaistuotteestaan käyttämää nimeä. Hakija katsoi, että vastaajan markkinoimassa tuotteessa oli kysymys hakijan vakiintuneen tuotemerkin jäljittelystä, joka aiheutti sekaannusvaaraa. Liiketapalautakunta totesi, ettävastaajan ja hakijan tuotepakkauksissa käytetty sana viittaa tuotteen tuoteosan latinankieliseen nimeen. Lautakunta totesi, ettei tällaisen geneerisen sanan käyttämiselle ole estettä; vastaaja voi käyttää sitä kertoakseen, että tuote sisältää juuri kyseistä tuoteosaa. Liiketapalautakunta totesi, että hakijan ja vastaajan tuotepakkaukset eroavat toisistaan hallitsevan nimen ja kuvituksen osalta, ja vastaajan tuotepakkaukseen on lisäksi merkitty myyjän nimi sekä pakkauksen etu- että takapuolelle. Lautakunta katsoi, ettei sekaantumisvaaraa hakijan ja vastaajan tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen ollut. Vastaajan ei voitu katsoa jäljitelleen hakijan tuotteen nimeä hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 911/2011
Goodwill-arvon hyväksikäyttö

Hakijan mukaan vastaaja oli käyttänyt markkinoinnissaan ilmaisuja ja musiikkia, jotka muistuttivat hakijan julkaisuissa käytettyjä. Hakijan mukaan kyse oli hakijan goodwill-arvon hyväksikäytöstä. Hakija katsoi myös, että vastaaja pyrki saattamaan hakijan julkaisut koomiseen valoon, mikä oli omiaan latistamaan niiden imagoa. Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut ja musiikki muodostivat assosiaation hakijan julkaisuihin. Vastaajan voitiin katsoa käyttäneen mainoksissaan hakijan goodwill-arvoa hyvän liiketavan vastaisesti. Vastaaja oli hyödyntänyt oikeudettomasti hakijan mainetta ja tunnettuutta. Mainosten ei kuitenkaan voitu katsoa halventavan hakijan julkaisuja. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaaja oli menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan ja ICC:n markkinointisääntöjen 1 ja 15 artiklojen vastaisesti.

LTL 910/2011
Harhaanjohtava markkinointi, vertaileva markkinointi, kilpailijan halventaminen

Vastaaja oli markkinoinnissaan ilmoittanut, että sen tuote on ainoa tietyllä tavalla testattu tuote markkinoilla. Vastaaja oli markkinoinnissaan kertonut, että osa vastaavien tuotteiden valmistajista testaa tuotettaan eri tavalla antaen ymmärtää, että kilpailijoiden tapa testata tuotteitaan ei ollut yhtä hyvä kuin vastaajan tapa. Hakijan mukaan ilmaisut olivat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia. Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan käyttämät ilmaisut olivat harhaanjohtavia ja sopimattomia kilpailijoiden kannalta. Vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 3, 5 ja 6 artiklojen vastaisesti käyttäessään kyseisiä ilmaisuja markkinoinnissaan. Hakijan mukaan vastaaja oli myös esittänyt Internet-sivuillaan vertailutaulukoita eri valmistajien tekemistä testeistä antaen ymmärtää, ettei hakijan tuote täyttänyt edellytyksiä, jotka lainsäädännössä oli asetettu. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaajan mainonta oli vertailevaa markkinointia. Vertailutaulukoiden käyttö ja tutkimustuloksiin viittaaminen oli omiaan antamaan vastaajan markkinoinnista luotettavan kuvan. Taulukoista saatava kokonaisvaikutelma oli, että vastaajan tuote oli ylivoimaisesti ja yksiselitteisesti paras.  Liiketapalautakunnan mukaan ei ollut riidatonta, että vertailu olisi tehty yhteismitallisesti ja puolueettomasti. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaaja oli menetellyt asiassa hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 3, 5, 6 ja 11 artiklojen vastaisesti.

LTL 909/2011
Harhaanjohtava markkinointi 

Vastaaja oli markkinoinut kytkykauppasopimuksia. Hakijan mukaan vastaajan markkinointi oli harhaanjohtavaa, koska kuluttaja ei mainosta nopeasti silmäilemällä saanut oikeaa kuvaa tarjottavan kytkykauppasopimuksen kokonaishinnasta. Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan mainokset olivat kokonaisuutena arvioiden harhaanjohtavia, koska ne antoivat virheellisen vaikutelman tarjottavan hyödykkeen kokonaishinnasta. Vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 5 artiklan vastaisesti.

LTL 908/2010
Vertaileva markkinointi

Vastaaja vertasi mainoksessaan oman tuotteensa hintoja kilpailijoidensa tuotteiden hintoihin. Hakijan mukaan markkinointia kokonaisuudessaan arvioitaessa siitä syntyi mielikuva, että vastaajan tuote oli edullisin. Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan mainonta oli vertailevaa markkinointia. Lautakunta totesi myös, että vastaajan mainoksessa oli esitetty tosiasiaväite. Liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaaja esittänyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että eri palveluntarjoajien tuotteet olisivat olleet tosiasiassa vertailtavissa. Vertailtavat asiat eivät olleet yhteismitallisia. Tämän vuoksi vastaajan mainos ei täyttänyt vertailevalle markkinoinnille asetettuja kriteerejä ja antoi harhaanjohtavan kuvan vastaajan tuotteen edullisemmuudesta. Vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 5 ja 11 artiklojen vastaisesti.

LTL 907/2010
Ilmainen -sanan käyttäminen markkinoinnissa

Vastaaja on käyttänyt palvelunsa markkinoinnissa termiä ”ilmainen” useammassa eri yhteydessä. Hakijan mukaan vastaajan markkinointi on totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa, koska vastaajan mainos antaa kuluttajalle virheellisen kuvan siitä, että vastaajan tarjoaman palvelun käyttö olisi vastikkeetonta. Liiketapalautakunta totesi, että palvelun vastikkeettomuutta korostavat ilmaisut hallitsivat kyseessä olevaa mainosta. Kuluttaja ei kuitenkaan voi käyttää mainostettua palvelua vastikkeetta. Palvelun ilmaisuutta korostava mainos on siten harhaanjohtava. Lautakunta katsoi, että vastaaja on markkinoinnissaan menetellyt hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 5 artiklan vastaisesti.

LTL 906/2010
Jäljittely

Hakija oli tilannut vastaajalta räätälöidyn brändinhallintatyökalun. Vastaaja oli markkinoinut omaa brändinhallintatyökaluaan, joka hakijan mukaan vastasi hakijan työkalua visuaaliselta rakenteeltaan, jaotteluiltaan ja toimintaperiaatteiltaan.  Hakijan mukaan vastaaja oli kopioinut suurimman osan hakijan sovelluksesta ilman lupaa, ja kyseessä oli hakijan työkalun jäljittely. Liiketapalautakunta totesi, että kilpailunvapaus sallii yleensä toisen elinkeinonharjoittajan tuotteiden jäljittelyn, jollei jäljittely loukkaa toiselle elinkeinonharjoittajalle kuuluvaa yksinoikeutta tai jollei jäljittely erityisestä syystä ole hyvän liiketavan vastaista. Lähtökohtana menettelyn hyvän liiketavan vastaisuuden arvioinnissa on se, ettei pelkästään tuotteen jäljittelyä ja jäljitelmien myyntiä sekä markkinointia pidetä hyvän liiketavan vastaisena menettelynä. Sopimatonta on kuitenkin sellainen jäljitelmien myynti ja markkinointi, joka on omiaan luomaan kuvan siitä, että jäljittelevä tuote on peräisin samasta kaupallisesta lähteestä kuin alkuperäinen tuote.

LTL 905/2010
Harhaanjohtava markkinointi

Hakijan mukaan vastaajan kytkykauppaa koskevasta tasahintailmoittelusta sai harhaanjohtavan ja virheellisen vaikutelman tuotteen kokonaishinnasta. Liiketapalautakunta katsoi, että mainokset olivat voineet antaa virheellisen vaikutelman tarjottavan hyödykkeen kokonaishinnasta, minkä vuoksi mainonta oli harhaanjohtavaa. Vastaaja oli menetellyt mainonnassaan hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 5 artiklan vastaisesti.

LTL 904/2010
Harhaanjohtava markkinointi

Hakijan mukaan vastaajan tuotteen tasahintailmoittelusta sai harhaanjohtavan ja virheellisen vaikutelman tuotteen kokonaishinnasta. Liiketapalautakunta katsoi, että printtimainoksissa esitetty mainonta oli harhaanjohtavaa, koska se antoi virheellisen vaikutelman tarjottavan hyödykkeen kokonaishinnasta. Vastaaja oli menetellyt printtimainonnassaan hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 5 artiklan vastaisesti.

LTL 903/2010
Kilpailijan halventaminen, vertaileva markkinointi

Hakijan mukaan vastaajan tv-mainos oli hakijaa halventava. Mainoksen kuvallisella ilmaisulla oli annettu ymmärtää, että hakija ja sen tuotteet eivät toimi yhtä hyvin kuin vastaajan tuotteet. Hakijan mukaan mainosta oli pidettävä myös vertailevana markkinointina, koska siitä pystyi epäsuorasti tunnistamaan viittauksen hakijaan. Liiketapalautakunta katsoi, että tv-mainosta voitiin pitää epäsuorana vertailevana markkinointina. Hakijaa ei ole kuitenkaan voitu tunnistaa mainoksen perusteella. Vastaaja ei ollut menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan tai ICC:n markkinoinnin perussääntöjen vastaisesti.

LTL 902/2010
Ilmainen -sanan käyttäminen markkinoinnissa

Vastaaja oli markkinoinut tuotteitaan käyttämällä tuotepakkauksissa paljousalennuksen yhteydessä ”free – gratis” -ilmaisuja. Liiketapalautakunta totesi, että tuotepakkauksissa käytettiin ilmainen -sanan vieraskielistä vastinetta, vaikka lisäedun saaminen edellytti tuotepakkauksen ostamista. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaaja oli menetellyt markkinoinnissa hyvän liiketavan sekä ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 5 ja 7 artiklojen vastaisesti.

LTL 901/2010
Totuudenvastaiset ilmaisut

Vastaajan markkinoiman tuotteen pakkauksessa oli käytetty ilmaisuja ”25 % extra” tai ”33 % extra”. ”25 % extra” -tuotepakkauksen kerrottiin sisältävän myytävää tuotetta 56+14 kappaletta, ja ”33 % extra” -tuotepakkauksen 28+10 kappaletta. Hakijan mukaan kyseiset ilmaisut antoivat ymmärtää, että kyseessä oli säästöpakkaus, joka sisälsi enemmän tuotetta kuin aikaisemmin markkinoilla ollut vastaava pakkaus. Hakijan mukaan ilmaisut olivat totuudenvastaisia, koska vastaajalla ei ollut markkinoilla tuotepakkauksia, jotka olisivat sisältäneet tuotetta 56 tai 28 kappaletta. Liiketapalautakunta totesi, että markkinoinnissa käytetyt ilmaisut olivat olleet totuudenvastaisia. Vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan ja ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1 ja 5 artiklojen sekä ICC:n myynninedistämissääntöjen A2 ja A3 artiklojen vastaisesti.

LTL 900/2009
Harhaanjohtava markkinointi, hintaporrastus, toimitusvaikeuksilla uhkaaminen

Hakijan mukaan vastaaja oli useiden vuosien ajan noudattanut maataloustuotteidensa hinnoittelussa hintaporrastusta, jonka perusteella asiakkaat olivat saaneet tuotteen edullisemmin, jos he olivat tilanneet sen syksyllä ja vastaavasti hinta on ollut korkeampi tilattaessa tuote keväällä. Hakija katsoi, että vastaaja oli pyrkinyt markkinoinnillaan vaikuttamaan harhaanjohtavasti mm. hakijan ostopäätöksiin. Hakija katsoi myös, että vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti uhatessaan asiakkaita toimitusvaikeuksilla, jos ostaja lykkää välttämättä tarvitsemansa tuotteen hankintaa. Liiketapalautakunta totesi, ettei asiassa esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella vastaajan hintaporrastusmarkkinointia olisi pidettävä hyvän liiketavan vastaisena tai muutoin sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa. Lautakunta kuitenkin katsoi, että vastaaja oli toiminut hyvän liiketavan vastaisesti, kun se ei markkinoinnissaan ottanut huomioon muuttunutta markkinatilannetta ja sen vaikutusta hintaporrastusjärjestelmän toimivuuteen. Lautakunta totesi myös, ettei vastaajan voitu katsoa uhkailleen toimitusvaikeuksilla.

LTL 898/2009
Toisen hyödykkeestä tiedottaminen

Hakijan mukaan vastaaja oli julkaissut hakijan kirjoittamaa ja kustantamaa kirjaa koskevan tiedotteen, jossa oli esitetty kirjaa koskevia totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja. Tiedote oli julkaistu vastaajan Internet-sivuilla ja sitä oli jaettu kirjakauppojen sisäänostajille. Tiedote oli ollut omiaan vahingoittamaan hakijan elinkeinotoimintaa. Liiketapalautakunta totesi, että vastaaja on järjestö, jonka tehtävänä on kirjan aihepiiriin liittyvän tiedon levittäminen. Tällainen tiedottaminen ei ole sopimatonta, jos se on asianmukaisesti perusteltu. Liiketapalautakunta katsoi kuitenkin ottaen huomioon tiedotteen vastaanottajatahon, sisällön, sävyn ja sen lähettäjän aseman, että vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti jakaessaan tiedotetta kirjakauppojen sisäänostajille.

LTL 897/2009
Immateriaalioikeuden loukkauksesta tiedottaminen

Hakijan mukaan vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti levittäessään markkinoille totuudenvastaisia ja perustelemattomia väitteitä siitä, että hakijan tuote loukkaisi vastaajan patentteja. Vastaaja oli lähettänyt mm. hakijan asiakkaille kirjeen, jossa oli todettu hakijan loukkaavan vähintään yhtä vastaajan patenttia, ja jossa oli käytetty hakijan tuotteesta ilmaisua ”kiinalainen kopio”. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaajan lähettämien viestien sanamuoto oli ollut omiaan synnyttämään käsityksen siitä, että patenttioikeuden loukkaus oli kiistaton. Viesteistä ei selvästi ilmennyt, että loukkauksen tapahtuminen oli vastaajan oma arvio tilanteesta.  Viestit voitiin tulkita hakijaa loukkaaviksi siltä osin kuin hakijan tuotteen mainittiin olevan kiinalainen kopio. Vastaajan menettely oli ollut omiaan vaikuttamaan sopimattomalla tavalla kysymyksessä olevan hyödykkeen kysyntään ja siten hakijan elinkeinotoimintaan. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 896/2009
Markkinoinnin harhaanjohtavuus, tutkimustuloksiin viittaaminen, superlatiivi-ilmaisut

Hakija pyysi liiketapalautakunnalta lausuntoa siitä, oliko vastaaja menetellyt puhelinmarkkinoinnissaan mainonnan kansainvälisten perussääntöjen ja hyvän liiketavan vastaisesti. Vastaaja oli käyttänyt markkinoinnissaan ilmaisuja ”nopein asiakaspalvelu” ja ”tyytyväisimmät asiakkaat”. Hakijan mukaan superlatiivi-ilmaisuja oli käytetty markkinoinnissa totuudenvastaisesti ja harhaanjohtavasti. Hakijan mukaan tutkimustuloksista, joihin vastaaja viittasi, ei käynyt ilmi sellaisia seikkoja, joista olisi voinut tehdä päätelmiä asiakaspalvelun nopeudesta. Myöskään ilmaisun ”tyytyväisimmät” tueksi ei ollut esitetty vaadittavaa faktapohjaa. Liiketapalautakunta katsoi, että vastaaja oli menetellyt asiassa osin hyvän liiketavan sekä ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 5 ja 6 artiklojen vastaisesti.

LTL 895/2008
Hyvän liiketavan mukaisuus 

Poliisiviranomainen pyysi lausuntoa numeropalveluyrityksen toiminnan hyvän liiketavan mukaisuudesta.

LTL 894/2008
Tuotteen, tuotenimien ja markkinointielementtien jäljittely

Hakijan mukaan vastaaja oli jäljitellyt hakijan omaperäisiä ja hakijalle tunnusomaisia elintarvikkeita, niiden tuotenimiä sekä hakijan käyttämiä muita markkinointielementtejä kuten tuotevalikoimaa, tuotteiden asettelua sekä tarjouseräkokoja. Hakijan mukaan jäljittelyn tarkoituksena oli hyväksikäyttää hakijan tuotteiden tunnettuutta ja goodwill-arvoa sekä aiheuttaa sekaannusta tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen. Liiketapalautakunta totesi, ettei pelkästään tuotteen jäljittelyä ja jäljitelmien markkinointia pidetä hyvän liiketavan vastaisena menettelynä. Sopimatonta on kuitenkin sellainen jäljitelmien markkinointi, joka on omiaan luomaan kuvan siitä, että jäljittelevä tuote on peräisin samasta kaupallisesta lähteestä kuin alkuperäinen tuote. Asiassa ei voitu osoittaa, että hakijan tuotteet olisivat olleet siinä määrin omaperäisiä ja tunnettuja, että tietty tuotteen ulkonäkö tai tuotenimi yhdistettäisiin nimenomaan hakijaan. Näin ollen asiassa ei myöskään kyetty osoittamaan, että vastaaja olisi käyttänyt hyväksi hakijan goodwill-arvoa. Vastaaja oli myynyt tuotteitaan ainoastaan omissa toimipisteissään, ja vastaajan oma tunnus oli ollut esillä kaikissa vastaajan mainoksissa ja myyntipakkauksissa. Siten hakijan esittämää sekaantumisvaaraa tuotteiden alkuperän suhteen ei ollut. Edellä mainituilla perusteilla liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaaja ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 893/2008
Totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi, kilpailijan halventaminen

Hakijan mukaan vastaaja oli hakijan asiakkaille kohdistamassaan puhelinmarkkinoinnissa esittänyt totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia väitteitä hakijan hinnoittelusta ja siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Lisäksi hakija katsoi, että vastaaja oli esittänyt hakijaa halventavia vihjauksia hakijan laskutusongelmista.  Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan edustaja oli puhelinmarkkinoinnissa esittänyt hakijayhtiön omistussuhteiden muutoksiin liittyvän tosiasiaväitteen, mutta vastaaja ei ollut esittänyt selvitystä väitteen paikkansapitävyydestä. Väite oli toteennäyttämätön, ja siten vastaajan markkinoinnissaan käyttämä ilmaisu oli ollut totuudenvastainen. Liiketapalautakunta katsoi vastaajan menetelleen asiassa hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 892/2008
Markkinoinnin sopimattomuus, harhaanjohtava markkinointi, luottamuksellisten tietojen hyväksikäyttö

Hakijan mukaan vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan tytäryhtiönsä tuottamia järjestelmiä vastaajan omaa mainetta ja keskeistä asemaa hyväksikäyttäen. Vastaajan markkinoinnin olisi tullut olla puolueetonta suhteessa kaikkiin markkinoilla toimiviin järjestelmätoimittajiin. Hakija katsoi myös, että vastaaja oli käyttänyt markkinoinnissa sekä harhaanjohtavia ilmaisuja että tytäryhtiönsä kilpailijoilta saatuja luottamuksellisia tietoja. Liiketapalautakunta katsoi, ettei asiassa ollut osoitettu, että vastaajan mahdollista erityistä asemaa olisi käytetty hyväksi sopimattomalla tavalla. Harhaanjohtavien ilmaisujen osalta lautakunta totesi, että ilmaisuja oli käytetty elinkeinoelämässä ammattimaisesti toimiviin henkilöihin kohdistuvassa markkinoinnissa eikä vastaajan katsottu menetelleen asiassa hyvän liiketavan vastaisesti. Lautakunta totesi myös, että hakija ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että vastaaja olisi saanut haltuunsa luottamuksellisia tietoja ja käyttänyt niitä hyväkseen. Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 891/2008
Tuotteen jäljittely

Hakija oli markkinoinut puutarhahuonekalua korostaen sen olevan vaihtoehto sademetsäpuusta valmistetuille puutarhakalusteille. Hakija katsoi, että vastaajan markkinoima samannäköinen tuote on kopio hakijan markkinoimasta tuotteesta. Liiketapalautakunta totesi, että vastaajan tuote saattoi olla sekoitettavissa hakijan tuotteeseen niiden kuvia tarkasteltaessa. Tuotteiden sekoitettavuutta arvioitaessa on kuitenkin vakiintuneesti kiinnitetty huomiota myös muihin tuotetta yksilöiviin tekijöihin kuin tuotteen ulkonäköön. Vastaaja oli markkinoinut tuotettaan sen omalla tuotenimellä. Lisäksi vastaaja ei ollut markkinoinnissaan vedonnut markkinoimansa tuotteen ekologisuuteen. Mainituilla perusteilla vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 890/2007
Hintavertailu

Matkapuhelinliittymän markkinoinnissa käytettiin ilmaisuja ”ylivoimaisesti halvin” ja ”Suomen edullisin”. Liiketapalautakunta totesi, että elinkeinonharjoittajan, joka markkinoinnissaan käyttää tosiasiaväitteitä, on näytettävä niiden paikkansapitävyys. Lisäksi liiketapalautakunta totesi, että vastaajan markkinointi oli vertailevaa mainontaa.

Hintavertailujen tekeminen markkinoinnissa edellyttää, että eri elinkeinonharjoittajien hinnat ovat vertailukelpoisia. Matkapuhelinliittymien hintavertailussa on otettava huomioon, että liittymien keskinäiseen edullisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Liittymät poikkeavat toisistaan muun muassa kuukausimaksuiltaan ja minuuttihinnoiltaan. Lisäksi on olemassa liittymiä, joissa on tiettyjen palvelujen osalta kiinteä kuukausimaksu tietylle määrälle toimintoja tai tiettynä aikana toteutettavia palveluja varten. Hinnat vaihtelevat myös sen mukaan, soitetaanko oman teleyrityksen verkossa vai toisen teleyrityksen verkkoon. Vertailussa on myös otettava huomioon, että kunkin puhelimen käyttäjän omat puhelimen käyttöä koskevat tottumukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiksi puhelimen käyttökustannukset muodostuvat. Kysymyksessä olevassa markkinoinnissa vastaaja oli verrannut mainostamansa tuotteen hintoja muiden matkapuhelinoperaattoreiden hintoihin. Mainoksesta sai sellaisen kuvan, että mainostettu liittymä oli yleisesti kaikkein edullisin. Yritys ei ole esittänyt liiketapalautakunnalle selvitystä tosiasiaväitteen tueksi, joten tuotteen edullisemmuutta koskeva väite on toteennäyttämätön.

LTL 889/2007
Jäljittely, toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttö

Hakija- ja vastaajayhtiö toimivat samalla toimialalla sekä tarjosivat ja markkinoivat samantyyppisiä teknisen alan koulutuspalveluja. Koulutus oli suunnattu pääsääntöisesti samalle kohderyhmälle. Vastaajayhtiö oli järjestänyt koulutustilaisuuden samassa paikassa kuin hakijayhtiö kolmena aikaisempana vuonna. Ohjelma ei ollut omaperäinen. Vastaajayhtiö oli markkinoinut koulutustilaisuutta omalla nimellään, joten liiketapalautakunta katsoi, ettei sen koulutusohjelma ollut omiaan aiheuttamaan sekaantumisvaaraa hakijayhtiön ja vastaajayhtiön kesken.

Liiketapalautakunta totesi lisäksi, ettei palvelun tarjoamisen paikka tai aihepiiri sinänsä ole sellainen seikka, johon elinkeinonharjoittaja voisi saada yksinoikeuden. Vastaajayhtiön koulutustilaisuuden ohjelma on kuitenkin lähes sanasta sanaan samanlainen kuin hakijan aikaisempina vuosina järjestämän samannimisen koulutustilaisuuden ohjelma. Vastaajayhtiön koulutustilaisuuden ohjelmassa oli vain pieniä eroja kellonaikojen ja muutaman osion järjestyksen osalta hakijayhtiön ohjelmaan verrattuna. Liiketapalautakunta katsoi, että tällainen toisen suora markkinointiaineiston hyödyntäminen on hyvän liiketavan vastaista.

LTL 888/2007
Kilpailijan halventaminen

Yritys viittasi markkinoinnissaan kilpailijayritykseen ja sen perimään maksuun, jota se kutsui ”merkilliseksi”. Liiketapalautakunta katsoi, että yrityksen käyttämä ilmaisu ”merkillinen maksu” oli omiaan saattamaan kilpailijayrityksen hinnoittelun epäilyttävään valoon erityisesti, kun samassa yhteydessä viitattiin, että ”kannattaa kuulua reiluun joukkoon”. Yrityksen markkinointi oli hyvän liiketavan vastaista.

LTL 887/2007
Jäljittely

Yritys oli elintarviketta markkinoidessaan käyttänyt samaa teemaa ja väriä kuin mitä kilpailija käytti vastaavan elintarvikkeen markkinoinnissa. Liiketapalautakunta totesi, ettei elinkeinonharjoittaja voi saada yksinoikeutta tiettyyn teemaan tai väriin. Arvioinnissa otettiin huomioon myös se, että yritys käytti markkinoinnissaan omia kaupallisia tunnuksiaan. Näin olleen sekaantumisvaaraa kaupallisen alkuperän suhteen ei esitetyn selvityksen perusteella ollut. Yritys ei ollut menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 883/2006
Vertaileva mainonta

Yritys oli suoramarkkinointikirjeessään verrannut omien tuotteidensa hintoja kilpailijayrityksen vastaavien tuotteiden hintoihin. Liiketapalautakunta katsoi, että yritys oli korostanut markkinoinnissaan kilpailijayrityksen tuotteiden kalleutta ja sen toiminnan kaupallisuutta kielteisessä sävyssä. Lisäksi yritys oli kilpailijayrityksen toiminnasta kertoessaan käyttänyt ilmaisuja ”hintatason keinotekoinen nostaminen” ja ”tuotteesta ei kuitenkaan kannata maksaa ylihintaa”. Ilmaisut antoivat esitetyssä yhteydessä käytettyinä halventavan kuvan kilpailijayrityksestä. Yrityksen markkinointi oli hyvän liiketavan vastaista.

LTL 882/2006
Harmaatuojan oikeus käyttää tavaramerkkiä markkinoinnissaan ilman merkin haltijan suostumusta
Linkitys verkkosivuilla

Liiketapalautakunnalta pyydettiin lausuntoa siitä, missä määrin aitoja tavaramerkillä suojattuja tuotteita markkinoiva yritys saa käyttää tavaramerkkejä ilman tavaramerkin haltijan suostumusta. Asiassa oli kyse myös Internet-sivujen linkityksestä.

Tavaramerkin käyttäminen markkinoinnissa ilman merkin haltijan suostumusta

Suomalainen tavaramerkin haltija (hakija) katsoi, että vastaajayritys käyttää hakijan tavaramerkkiä hyvän liiketavan vastaisesti verkkokauppansa nettisivuilla. Vastaaja ei ole hakijan jälleenmyyjä, vaan se hankkii hakijan EU:n alueella liikkeelle laskemia tuotteita Suomen ulkopuolelta ja myy niitä suomalaisille kuluttajille.

Liiketapalautakunta totesi, että tavaramerkin käytön sallittavuus riippuu siitä, onko asiassa noudatettu tavaramerkkilakia. Liiketapalautakunta ei voi ottaa kantaa vastaajan menettelyn hyvän liiketavan mukaisuuteen ennen kuin asian tavaramerkkioikeudellinen puoli on arvioitu toimivaltaisessa forumissa.

Liiketapalautakunta kuitenkin totesi, että aitoja tavaramerkillä suojattuja tuotteita markkinoiva yritys saa hyvän liiketavan asettamissa rajoissa käyttää tavaramerkkejä tällaisen tuotteen yksilöimiseksi, jopa ilman tavaramerkin haltijan suostumusta.

Esillä olevassa tapauksessa hakijan tavaramerkkiä on käytetty kahdella eri tavalla. Ensinnäkin merkkiä on käytetty vastaajan Intenet-sivujen yhden osion etusivulla. Tämäntyyppisen tavaramerkin käytön sallittavuus on tavaramerkkilainsäädännön kannalta tulkinnanvaraista, eikä sen arviointi kuulu liiketapalautakunnan toimivaltaan.

Toiseksi vastaaja on tarjolla olevaa tuotetta esittelevällä Internet-sivullaan käyttänyt hakijan tavaramerkkiä tuotteen yksilöimiseksi. Tällainen toisen merkin informatiivinen käyttö on hyvän liiketavan asettamissa rajoissa sallittua.

Linkitys

Tarjolla olevaa tuotetta esittelevällä vastaajan Internet-sivulla oli linkki hakijan verkkosivuille. Linkin kohdalla oli teksti ”tuotteen kuva löytyy valmistajan www-sivuilta”. Hakija katsoi tällaisen linkityksen olevan hyvän liiketavan vastaista.

Liiketapalautakunnan mukaan linkittäminen on Internetin toiminnan kannalta keskeinen toiminto. Linkittämistavalla on merkitystä arvioitaessa sen sallittavuutta.

Esillä olevassa kysymyksessä vastaajan Internet-sivuilta on voinut siirtyä linkkiä klikkaamalla hakijan Internet-sivujen etusivulle. Tällaista linkittämistä on oikeuskirjallisuudessa verrattu osoitteen tai puhelinnumeron ilmoittamiseen. Tämänkaltainen linkin ilmoittaminen ei yksinään luo vaikutelmaa yritysten kaupallisesta yhteydestä. Liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaaja ole tältä osin toiminut hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 881/2006
Toisen tunnuksen jäljittely

Liiketapalautakunnalta pyydettiin lausuntoa asiassa, jossa vastaajayrityksen logo ja rekisteröity toiminimi muistuttivat hakijayrityksen logoa ja aputoiminimeä. Asiassa oli lisäksi kysymys toisen yrityksen liiketoimintaan viittaamisesta kilpailevan yrityksen Internet-sivuilla.

Vastaaja käytti markkinoinnissaan logoa ja rekisteröimäänsä toiminimeä, joka muistutti samalla toimialalla toimivan hakijan aputoiminimeä ja logoa, joita se oli käyttänyt vuodesta 1995 alkaen. Vastaajan rekisteröimän toiminimen alkuosa oli identtinen hakijan aputoiminimen alkuosan kanssa.

Liiketapalautakunta totesi lausunnossaan, että toiminimen haltijaa ei yleensä voida kieltää käyttämästä laillisesti rekisteröityä toiminimeä tai sen osaa, vaikka se muistuttaisikin toisen yrityksen toiminimeä. Toiminimen käyttäminen osana tuotteen tai palvelun markkinointia saattaa kuitenkin joissakin tilanteissa muodostua sellaiseksi, että toimintaa voidaan pitää sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa siitä riippumatta, onko kiistanalaiseen toiminimeen saatu yksinoikeus rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Menettelyn moitittavuus kuitenkin edellyttää tällöin, että menettely aiheuttaa konkreettista sekaantumisvaaraa tuotteen kaupallisesta alkuperästä tai että menettelyssä on pyritty käyttämään hyväksi toisen elinkeinonharjoittajan toimintaan liittyvää goodwill-arvoa.

Liiketapalautakunta totesi, että hakijan aputoiminimeä voidaan yleiskielisyytensä vuoksi pitää erottamiskyvyltään suhteellisen heikkona ja vastaajan markkinoinnin kohderyhmä on alan yrityksissä toimivat ammattihenkilöt. Liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaajan toiminimi ole omiaan aiheuttamaan sellaista sekaantumisvaaraa suhteessa hakijan aputoiminimeen, että menettely olisi katsottava hyvän liiketavan vastaiseksi.

Vastaajan logon osalta liiketapalautakunta totesi, että se on yleisilmeeltään samankaltainen hakijan logon kanssa. Vastaajan logossa on kuitenkin sen rekisteröity toiminimi ja vastaajan markkinoinnin kohderyhmänä ovat yrityksissä työskentelevät ammattihenkilöt. Erityisesti nämä seikat huomioon ottaen liiketapalautakunta katsoi, ettei vastaaja ole menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti, kun se käyttää markkinoinnissa kysymyksessä olevaa logoa.

Vastaaja oli Internet-sivuillaan kertonut yhtiön johdossa toimivien henkilöiden olleen mukana hakijayhtiön toteuttamissa urakoissa ja maininnut hakijayhtiön vastaajayhtiön johdossa toimivan henkilön työhistoriasta kerrottaessa. Liiketapalautakunta totesi, että henkilöllä on oikeus oman liiketoimintansa yhteydessä kertoa omasta työkokemuksestaan ja aikaisemmista yrityksistään. Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 879/2005
Vertaileva mainonta, kilpailijan halventaminen

Yritys viittasi mainonnassaan kilpailijan tuotteiden sisältämiin lisäaineisiin. Liiketapalautakunta katsoi, että lisäaineisiin viittaaminen sekä niiden korostaminen olivat omiaan herättämään kuluttajissa epäluuloa ja pelkoa erityisesti, kun kyse oli vauvanhoitotuotteesta. Yrityksen menettely oli hyvän liiketavan vastaista, koska mainoksesta syntyi kokonaisvaikutelma, että kilpailijan tuotteen käyttöön liittyy terveydellisiä riskejä. Tällainen mainonta oli myös kilpailijaa halventavaa.

LTL 875/2005
Onko asiakaslehdessä julkaistu haastattelu mainos

Liiketapalautakunnalta pyydettiin lausuntoa muun muassa siitä, oliko yrityksen asiakaslehdessä oleva henkilöhaastattelu katsottava mainokseksi.

Liiketapalautakunta totesi ensiksi, että koska kyseessä olevan asiakaslehden tarkoituksena oli edistää elinkeinonharjoittajan tarjoamien palveluiden menekkiä, asiakaslehti oli osa yrityksen markkinointiaineistoa.

Lausuntopyynnön kohteena olevan henkilöhaastattelun osalta liiketapalautakunta totesi, että siinä käsiteltiin ainoastaan haastateltavan uraan liittyviä henkilökohtaisia kysymyksiä. Haastattelu ei sisältänyt viittauksia yritykseen, joka julkaisi asiakaslehteä. Haastattelussa ei mainittu kyseisen yrityksen kaupallisia tunnuksia eikä se muutoinkaan sisältänyt yrityksen kaupallisia tavoitteita tukevia elementtejä. Haastattelussa ei ollut myöskään mainonnallisiksi ilmaisuiksi tulkittavia ilmaisuja. Haastattelu ei ollut yhtiön hyödykkeiden menekin edistämiseen tähtäävä.

Mainituilla perusteilla liiketapalautakunta katsoi, ettei asiakaslehdessä julkaistua haastattelua voitu pitää mainonnan kansainvälisissä perussäännöissä tarkoitettuna mainoksena.

LTL 872/2005
Hintavertailu, harhaanjohtava mainonta

Yhtiö oli markkinoinnissaan käyttänyt mainostamansa hyödykkeen edullisuutta kuvaavia ilmaisuja ja verrannut mainostamansa hyödykkeen hintaa suhteessa kilpailevaan hyödykkeeseen. Samassa mainoksessa oli lisäksi mainostettavan hyödykkeen ja kilpailevan hyödykkeen hintakehitystä kuvaavat käyrät kymmenen vuoden ajalta. Käyrät osoittivat, että mainostetun hyödykkeen hinnat olivat laskeneet ja kilpailevan hyödykkeen hinnat olivat nousseet. Käyrien kuvaama tilastotieto sinänsä oli totuudenmukainen, mutta mainosta kokonaisuutena arvostellen sen esittäminen mainitussa yhteydessä oli omiaan antamaan harhaanjohtavan vaikutelman hyödykkeiden hintaerosta. Yritys oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 870/2005
Kilpailijan halventaminen

Yritys oli ollut sopimussuhteessa toiseen yritykseen. Sittemmin sopimussuhde oli irtisanottu ja toinen yritys kertoi jäsenkirjeessään sopimussuhteen irtisanomisen aiheuttamista muutoksista asiakkailleen. Jäsenkirjeessä mainittiin toinen yritys nimeltä ja viitattiin samassa yhteydessä määrättyihin veroriskeihin ja moraalisiin ongelmiin. Menettely oli omiaan aiheuttamaan harhaanjohtavan kuvan, että toisen yrityksen toimintaan liittyisi veroriskejä. Menettelyn katsottiin halventaneen toista yritystä. Asiakaskirjeen lähettänyt yritys oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 868/2005
Hintavertailu, totuudenvastainen mainonta

Yritys oli markkinoinnissaan verrannut tarjoamiensa palvelujen hintoja toisiin saman alan yritysten tarjoamien palveluiden hintoihin ja käyttänyt näiden palveluista ilmaisuja ”vanhat ja kalliit”. Ilmaisun katsottiin olevan toisten saman alan yritysten kannalta halventava. Yrityksen markkinointi oli hyvän liiketavan vastaista.

Lisäksi yritys oli markkinoinut tarjoamiaan palveluja mainoksella, jossa vertailtiin mainostettavan palvelun hintoja muiden palveluntarjoajien hintoihin. Mainoksessa käytettiin korostetusti ilmaisua ”Ykkönen”. Mainittua ilmaisua käytettiin superlatiiviväittämän tavoin, joka voitiin tulkita johtopäätökseksi muista samassa mainoksessa esitetyistä edullisuusmielikuvaa tukevista elementeistä. Tästä syystä väite oli kauppiaallisen kehumisen sijasta tosiasiaväite, jonka paikkansapitävyys oli näytettävä toteen. Yritys ei esittänyt selvitystä mainoksessa käyttämiensä edullisemmuusväitteiden tueksi. Yritys oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

LTL 867/2005
Vertaileva markkinointi

Yhtiö oli lähettänyt asiakasomistajilleen kirjeen, jossa se kertoi, miten se aikoo jakaa hyvitystä asiakasomistajilleen. Samassa kirjeessä kerrottiin, miten eri yritysten voitonjako eroaa toisistaan mainiten samalla nimeltä eräs kilpailijayritys. Kirjeen lähettäneen yhtiön käsityksen mukaan kirje ei ollut mainos, vaan kuukausittain lähetettävä infokirje sen omille asiakasomistajille. Liiketapalautakunta viittasi mainonnan kansainvälisiin perussääntöihin, joiden mukaan termi mainos on ymmärrettävä laajassa merkityksessä, ja katsoi, että kysymyksessä oli suoramarkkinointikirje.

866/2004
Vertaileva mainonta, superlatiivi-ilmaisu, totuudenvastainen mainonta

Yritys oli markkinoinut omia tuotteitaan käyttäen ilmaisuja ”markkinoiden laadukkain” ja ”markkinoiden parhaat säätöominaisuudet”. Kysymyksessä oli vertaileva mainonta. Yritys ei ollut näyttänyt tosiasioita koskevia väitteitään toteen, joten se oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

865/2004
Markkinoinnin harhaanjohtavuus

Vastaaja on markkinoinut Internetissä toimivaa yrityshakemistopalvelua kirjeellä, jossa on esitäytetty tilisiirtolomake ja esite tarjottavasta palvelusta. Liiketapalautakunta katsoi, ettei tilisiirtolomakkeella oleva mainos ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi. Vastaajan katsottiin menetelleen mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 12 artiklan vastaisesti ja siten myös hyvän liiketavan vastaisesti.

864/2004
Markkinoinnissa käytetyn ilmaisun harhaanjohtavuus, toisen maineen hyväksikäyttö

Markkinoijalla oli oikeus oman nimensä käyttöön tuotteensa markkinoinnissa, vaikka toinen saman toimialan yritys oli rekisteröinyt kyseisen sukunimen oman yrityksensä tunnukseksi. Kysymys erityisesti ilmaisun ”tuoteperhe” käytöstä.

863/2004
Toisen maineen, mainosarvon ja tunnettuuden hyväksikäyttö

Hakija ja vastaaja ovat palveluiden tarjoajia, jotka toimivat samalla toimialueella ja toimialalla sekä tarjoavat ja markkinoivat samoja palveluja. Vastaaja on rekisteröinyt hakijan entisen toiminimen kanssa identtisen toiminimen sen jälkeen, kun hakijan entinen toiminimi on poistettu rekisteristä. Hakijan entinen toiminimi ja siitä johdettu lyhenne liitetään vakiintuneesti hakijan toimialueellaan tarjoamiin palveluihin.

Vastaajan katsottiin toimineen hyvän liiketavan ja mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 10 artiklan vastaisesti käyttäessään hyväkseen hakijan ja sen edeltäjäyhtiöiden liiketoiminnallaan aikaansaamaa erityistä mainetta, mainosarvoa ja tunnettuutta omassa hakijan liiketoiminnan kanssa kilpailevassa liiketoiminnassa.

862/2003
Tuotteen jäljittely, toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttö

Vastaajan ei katsottu toimineen hyvän liiketavan vastaisesti jäljitellessään hakijan tuotetta. Hakija ja vastaaja ovat julkaisseet viihdelehtiä, jotka ovat ulkoasultaan ja sisällöltään samantyylisiä. Lehtien kohderyhmä on sama. Kysymyksessä olevien lehtien kaltaisia aihepiiriltään ja ulkoasultaan samantyyppisiä viihdelehtiä on monissa maissa runsaasti. Kaikille näille lehdille on tyypillistä värikkyys, värimaailman samankaltaisuus, isot otsikot ja runsas kuvitus. Lehdet tunnetaan lähinnä niiden nimen perusteella. Lehtiin selkeästi merkityt nimet toimivat lehtien yleisilmeen yhdenmukaisuudesta huolimatta tunnistimina ostajan valintatilanteessa. Ostajien voidaan katsoa kykenevän ostotilanteessa erottamaan hakijan ja vastaajan lehdet toisistaan ainakin lehden nimen perusteella.

Hakijan julkaiseman lehden ei katsottu olevan sillä tavalla omaperäinen ja nimenomaan hakijalle tunnusomainen tuote, että se eroaisi muista markkinoilla olevista vastaavista tuotteista. Näin ollen vastaajan ei katsottu pyrkineen oikeudettomasti hyödyntämään hakijan lehden mainetta tai tunnettuutta.

861/2003
Toiminimen ja tavaramerkin jäljittely, toisen maineen hyväksikäyttö

Hakija on pyytänyt liiketapalautakunnalta lausuntoa siitä, onko vastaaja, joka on ulkomailla rekisteröity osakeyhtiö, toiminut hyvän liiketavan vastaisesti tai muutoin sopimattomasti käyttäessään liiketoiminnassaan hyväksi hakijan Suomessa rekisteröityyn tavaramerkkiin ja toiminimeen sekoitettavissa olevaa tunnusta vastaajan kotimaassa sekä rekisteröimällä mainitun toiminimen ja tavaramerkin vastaajan kotimaassa ja mahdollisesti käyttämällä mainittua tunnusta vastaajan kotimaassa tai Suomessa.

Vastaaja on ulkomaalainen yhtiö, jonka toiminimi on rekisteröity sen kotimaassa ja jonka tavaramerkkihakemus on myös vireillä ainoastaan sen kotimaassa. Liiketapalautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella vastaaja ei ole toiminut eikä suunnittele toimivansa Suomessa millään tavoin. Mainituilla perusteilla liiketapalautakunta katsoi, ettei sillä ole toimivaltaa antaa asiassa lausuntoa.

860/2003
Kilpailijan tuotetta koskevien tietojen totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus, sopimaton ilmaisu

Hakija ja vastaaja ovat myyneet pääpiirteissään samankaltaista peliä. Vastaaja on rekisteröinyt pelinsä nimen tavaramerkkinä. Vastaaja on katsonut, että hakijan jälleenmyyjä on loukannut vastaajan yksinoikeutta rekisteröityyn tavaramerkkiin. Vastaaja on lähettänyt hakijan jälleenmyyjälle kirjeen, jossa on selostettu lyhyesti muun muassa vastaajan tuotteeseen liittyviä immateriaalioikeuksia koskevia seikkoja sekä vaadittu, että kirjeen vastaanottaja vetää tuotteen pois markkinoilta ja korvaa vastaajalle aiheutuneen vahingon. Vastaajan ei katsottu kokonaisuutena arvostellen toimineen kirjeessä esitettyjen ilmaisujen osalta hyvän liiketavan vastaisesti.

859/2003
Tuotteen ja tuotepakkauksen jäljittely, toisen maineen hyväksikäyttö

Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti jäljitelleessään hakijan tuotetta. Hakija ja vastaaja ovat valmistaneet ja myyneet samankaltaista peliä. Sekä pelivälineet, pelin säännöt että pakkauslaatikko muistuttivat toisiaan. Esitetyn selvityksen perusteella peli on muunnelma vanhasta suomalaisesta perinnepelistä.

Hakijan pelin ei katsottu olevan sillä tavoin omaperäinen ja nimenomaan hakijalle tunnusomainen tuote, että sen jäljittely olisi hyvän liiketavan vastaista. Vastaajan ei katsottu pyrkineen oikeudettomasti hyödyntämään hakijan tuotteen markkina-arvoa. Vastaajan tuotteet eivät olleet omiaan alentamaan hakijan tuotteen mainetta ja arvoa. Vastaajan ei katsottu myöskään menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti jäljitellessään hakijan pelin tuotepakkauksena olevaa kantolaatikkoa. Kantolaatikon ei katsottu olevan sillä tavoin omaperäinen, että se nauttisi erityistä suojaa.

858/2003
Vertaileva ja harhaanjohtava mainonta, iskulauseen jäljittely

Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti, kun vastaajan mainonta antoi harhaanjohtavan kuvan hakijan tuotteiden hinnoista. Tehdyssä hintavertailussa osa hakijan tuotteista oli jätetty vertailun ulkopuolelle. Lisäksi oli vertailtu hyödykkeitä, joita käytetään eri tarkoituksiin.

Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti myös siltä osin, kun se oli vedonnut mainonnassaan tutkimukseen, jonka kohderyhmänä olivat vastaajan oman www-sivuston kävijät.

Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti, kun se oli käyttänyt samaa iskulausetta kuin hakija. Myös iskulauseen tekstityyppi oli ollut sama kuin hakijalla. Iskulause ei kuitenkaan ollut sillä tavalla omaperäinen, että sen käyttäminen vastaajan mainoksessa aiheuttaisi sekaannusta. Hakija ei myöskään ollut näyttänyt, että iskulause olisi vakiintunut juuri hakijan iskulauseeksi.

857/2002
Totuudenvastainen mainonta

Vastaaja oli mainostanut olevansa alansa suurin Suomessa. Kuitenkin myynnin, markkinaosuuden ja liikevaihdon perusteella hakijan voitiin katsoa olevan alan suurin Suomessa. Hakijan yhdistymissuunnitelma ulkomaisen yhtiön kanssa ei vaikuttanut asian arviointiin, vaan vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

856/2002
Harhaanjohtava mainonta

Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti käyttäessään muuta kuin taksilupaa edellyttävässä henkilökuljetuspalveluja koskevassa mainonnassaan aputoiminimestään muodostettuja ”taxi” –liitännäisiä ilmaisuja. Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti siltä osin, kuin se oli käyttänyt mainonnassa pelkkää ilmaisua ”taxi” pyrkien totuudenvastaisesti rinnastamaan toimintansa taksilupaa vaativaan toimintaan ja käyttämään hyväkseen taksien mainetta ja tunnettuutta. Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti valitessaan puhelinnumeroiksi samoja yksittäisiä numeroita, joita alueen taksin tilausnumerot sisältävät.

855/2002
Toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttö

Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti, kun se oli tuotteitansa radiomainoksessa mainostaessaan käyttänyt erään julkisuuden henkilön nimeä ilman hänen suostumustaan. Vastaajan radiomainoksessa käyttämää lausumaa, jonka mukaan vastaajan tuote on parempi kuin kyseinen julkisuuden henkilö, ei pidetty hyvän liiketavan vastaisena, koska mainoksen kuulija ymmärtää, ettei mainostettua tuotetta ja julkisuuden henkilön kykyjä voida verrata keskenään. Lausumassa ei muutenkaan vähätelty eikä loukattu kyseistä henkilöä ihmisenä eikä hänen taitojaan ja kyvykkyyttään omalla alallaan. Mainoksessa esiintyneestä lyhyestä repliikistä ei riittävällä selkeydellä ilmennyt, että kyseessä olisi ollut ko. henkilön imitointi, joten vastaajan ei tältä osin katsottu myöskään menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

853/2002 ja 854/2002
Tuotteen jäljittely

Vastaajan ei katsottu toimineen hyvän liiketavan vastaisesti, koska liiketapalautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella ei voitu yksiselitteisesti päätellä, että vastaaja olisi jäljitellyt hakijan tuotemallia.

852/2002
Harhaanjohtava, totuudenvastainen ja hyvän liiketavan vastainen markkinointi

Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti käyttäessään markkinoinnissa kauppiaallisena kehumisena pidettäviä ilmaisuja, jotka eivät olleet hakijoita tai heidän tuotteitaan halveksivia. Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti verratessaan mainonnassa omakotitalon eri lämmitysjärjestelmien kustannuksia käyttäen ilmaisuja, jotka ovat olleet omiaan antamaan liioitellun, harhaanjohtavan ja totuudenvastaisen kuvan vastaajan mainostaman lämmitysjärjestelmän edullisuudesta.

Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti käyttäessään mainonnassa väitettä, että mainostetun tuotteen valinta on ympäristöteko. Vastaaja ei ollut esittänyt väitteen tueksi näyttöä lämmitysjärjestelmän käyttöönoton edellyttämistä investoinneista eikä järjestelmän ylläpidosta ja näihin liittyvistä ympäristönäkökohdista. Ympäristötekoväitettä on pidettävä harhaanjohtavana, kun otetaan huomioon mainos kokonaisuudessaan ja erityisesti se, miten ympäristötekoväite on yhdistetty mainoksen muihin ympäristöön viittaaviin väitteisiin.

851/2002
Hyvän liiketavan vastainen menettely

Vastaaja oli käyttänyt mainosjulisteessa setelissä esiintyneen henkilön vähäisessä määrin muokattua kuvaa, joka oli selvästi yhdistettävissä alkuperäiseen setelissä esiintyneeseen kuvaan. Koska muokattu kuva ei irrottautunut setelistä huomiota herättävästi, voitiin kyseessä katsoa olevan rahan käyttö mainoksessa. Setelissä esiintyneen henkilön oikeudenomistaja ovat antaneet luvan Suomen Pankille käyttää kuvaa setelissä. Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti käyttäessään TV-mainonnassa setelissä esiintyneen henkilön henkilökuvaa seteliyhteydestä erillään muokatussa muodossa ilman henkilön oikeudenomistajien lupaa.

850/2001
Harhaanjohtava mainonta

Koska hakijan tuotteesta annettu virheellinen väite ei ollut esiintynyt mainoksessa, vaan alan johtavan lehden artikkelissa ja vastaaja oli laatinut sitä koskevan oikaisun, vastaajan toiminta kokonaisuutena arvioituna ei ollut hyvän liiketavan vastaista.

848/2001
Toiminimen jäljittely

Vastaajan todettiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti, kun se oli ottanut radiokanavan nimekseen hakijan samannimisen ohjelman.

846/2001
Harhaanjohtava mainonta ym.

Toisen elinkeinonharjoittajan goodwill-arvon hyväksikäyttö verkkotunnuksissa on hyvän liiketavan vastaista.

845/2001
Mainonnan jäljittely ja harhaanjohtava mainonta

Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti jäljitellessään hakijan mainoksia. Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti esittämällä markkinoinnissaan totuudenvastaisia väitteitä siitä, missä palvelu suoritetaan.

844/2001
Hyvän liiketavan vastainen kylkiäinen

Vastaaja ei ollut toiminut hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan yrityksille painokoneita tarjoamalla kaupanpäällisenä henkilöautoa.

843/2001
Mainonnan jäljittely ym.

Vastaaja oli mainoksessaan verrannut sähköisen viestinnän nopeutta suhteessa painettuun sanaan. Sähköinen viestintä on ajankohtaisen tiedon välittämisessä kiistatta nopeampaa kuin viestintä painetun sanan välityksellä. Vastaaja ei ollut syyllistynyt hyvän liiketavan vastaiseen menettelyyn. Vastaaja oli käyttänyt hyväkseen hakijan mainoksen yleissommittelua ja iskulausetta sekä hakijan mainonnallaan hankkimaa tunnettuutta. Vastaaja oli toiminut hyvän liiketavan vastaisesti.

842/2000
Tuotteen kaupallisen alkuperän harhaanjohtavuus

Vastaaja ei ollut toiminut hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan hakijan valistamaa kenkää muistuttavaa kenkää. Vastaaja ei ollut jäljitellyt hakijan markkinointia tai käyttänyt hyväkseen hakijan tuotteiden nauttimaa goodwill -arvoa.

841/2000
Totuudenvastainen ja harhaanjohtava mainonta

Mainonnassaan ja tuotepaketissaan vastaaja oli ollut omiaan antamaan tuotteestaan kuluttajille sellaisen kuvan, että vaipat olisivat kompostoitavissa. Kompostoitumista osoittavat merkinnät vaippapakkauksessa ja vaipassa olivat siinä määrin yleisiä, että ne olivat omiaan johtamaan kuluttajia harhaan tuotteeseen yleisesti liittyvien ympäristönäkökohtien ja erityisesti tuotteen kompostoitavuuden osalta. Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

840/2000
Vertaileva mainonta

Vastaaja oli mainoksessaan esittänyt väitteen tuotteensa paremmuudesta viittaamatta kuitenkaan väitettä tukeviin tutkimustuloksiin. Vastaajan katsottiin menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

839/2000
Totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi

Vastaaja oli käyttänyt yrityksestään mitattavissa olevaa tosiasiaa koskevaa väitettä. Väitteet olivat olleet osittain virheellisiä. Vastaaja oli menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

838/2000
Totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi

Vastaaja oli käyttänyt markkinoinnissaan yrityksestään mitattavissa olevaa tosiasiaa koskevaa väitettä. Esitetty väite oli ollut virheellinen. Vastaaja oli toiminut hyvän liiketavan vastaisesti.

834/1999
Tuotteen jäljittely

Hakijan mukaan vastaaja oli sopimattomasti hyväksikäyttänyt hakijan nimen goodwill-arvoa, tuotekehittelyä ja taiteellista panosta. Hakija ei ollut esittänyt näyttöä taiteilijan osuudesta tuotteen suunnittelussa tai siitä, että tuote olisi tullut tunnetuksi nimenomaan hakijan tuotteina. Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

832/1998
Harhaanjohtava mainonta

Vastaajan vaippamainoksissaan esittämiä väitteitä ei pidetty hyvän liiketavan vastaisina.

831/1998
Harhaanjohtava mainonta

Vastaaja oli käytti markkinoimansa sillituotteen kanteen sanan herring, joka oli hakijan käyttämä tuotemerkki. Vastaajan ei katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

830/1998
Harhaanjohtava vertaileva mainonta

Superlatiivi-ilmaisun katsottiin olevan vertailevaa mainontaa, vaikkei kilpailijaa oltukaan mainittu mainoksessa nimeltä. Vastaajan omiin laboratoriokokeisiin perustuvia tutkimuksia ei katsottu puolueettomiksi ja riittäviksi tutkimuksiksi, joilla vertailevat väitteet olisi voitu todistaa. Vastaajan menettely oli hyvän liiketavan vastaista.

829/1998
Mainonnan jäljittely

Vastaajan tuote-esitteen takakanteen kiinnitetyn kontaktikortin ei katsottu jäljittelevän hakijan vastaavaa korttia hyvän liiketavan vastaisesti.

828/1998
Harhaanjohtava vertaileva mainonta

Elintarvikkeen makuun perustuvia vertailevia väitteitä ei pystytty todistamaan oikeiksi. Väitteet todettiin hyvän liiketavan vastaisiksi. Vastaajan katsottiin käyttäneen hakijan tavaramerkkiä oikeudettomasti hyväkseen. Lupausta rahojen palauttamisesta tyytymättömälle asiakkaalle ei pidetty hyvän liiketavan vastaisena.

827/1998
Mainonnan jäljittely Kilpailijan halventaminen Tuotepakkauksen jäljittely

Vastaaja oli käyttänyt hakijan tuotemerkkiä oikeudettomasti hyväkseen ja halventanut hakijan tuotetta mainonnassaan. Vastaajan ei todettu jäljitelleen hakijan mainontaa tai sen tuotepakkauksia. Vastaajan suorittamaa hintavertailua ei pidetty hyvän liiketavan vastaisena.

826/1998
Harhaanjohtava mainonta

Vastaajan tuote ei ollut väitetyllä tavalla ”julkaisuvuorossa kymmenes”. Vastaajan menettely katsottiin hyvän liiketavan vastaiseksi. Vastaaja oli väittänyt tuotteestaan tehdyn kopioita. Väitteen ei voitu katsoa viittaavan suoraan mihinkään kilpailijaan eikä sitä pidetty hyvän liiketavan vastaisena. Osaa mainoksen väittämistä pidettiin kaupallisena kehumisena, osan katsottiin vähentävän lukijan luottamusta kilpailevien tuotteiden laatuun ja näin hyvän liiketavan vastaiseksi.

825/1998
Harhaanjohtava vertaileva mainonta

Vastaajan mainosta tuli arvioida kokonaisuutena, ei pelkästään sen otsikkoa. Mainoksen kuvateksti katsottiin hyvän liiketavan vastaiseksi. Osa väitteistä katsottiin kaupalliseksi kehumiseksi. Koska mainoksen sisältö oli muuttunut lehden toimituksen virheen vuoksi, ei vastaajan katsottu menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti.

824/1998
Tuotteen jäljittely

Vastaajan markkinoimat työvaatteet muistuttivat pitkälti hakijan markkinoimia työvaatteita. Hakijan työvaatteita ei kuitenkaan katsottu omaperäisiksi ja yksinomaan hakijalle tunnusomaisiksi. Vastaaja oli myös merkinnyt tuotteensa selvästi tuotemerkillään. Vastaajan ei katsottu syyllistyneen hyvän liiketavan vastaiseen jäljittelyyn.