Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto ja tulla kuulluksi koskien (3/2022 vp) Valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle komission ehdotuksesta tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta.
Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä, että Euroopan komissio uudistaa ITS-direktiiviä. Direktiiviehdotus on kokonaisuudessaan onnistunut hyvin. Keskuskauppakamari toivoo, että Suomen kannassa heijastuisi enemmän se, että komission esityksen kunnianhimon tasosta tulisi pitää kiinni myös neuvostovaiheen käsittelyssä. ITS-direktiivi on liikennepolitiikkaa, mutta samalla se tarjoaa myös mahdollisuuden edistää elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, erityisesti uuden vihreää kasvua koskevan ohjelman mukaisesti. Digitaalinen siirtymä on kiinteä osa vihreää siirtymää ja ITS-direktiivi on yksi keinoista.
Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että komission ehdotus siirtyy kohti suurempaa velvoittavuutta varmistamaan tietojen saatavuus ja olennaisten palveluiden käyttöönotto koko EU-alueella. Hajanaisuus sisämarkkinoilla ITS-direktiivin soveltamiseen liittyen on osaltaan estänyt kattavien palveluiden syntymisen sisämarkkinoilla. Erityisesti suomalaisille toimijoille direktiiviehdotus tarjoaa vahvan lainsäädäntöpohjan lisätä liikenteen digitalisaatioon liittyvien palveluiden kasvua ja vientiä sisämarkkinoilla.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan direktiivissä esitetty velvoittavuus datan tarjoamiseen muodostaa osan pohjasta, joilla multimodaaleihin matkaketjujen syntymistä edesautetaan, direktiiviehdotuksesta kuitenkin puuttuu lippujen myynti kolmannelle osapuolelle, joka on olennainen osa matkaketjujen todellista toimivuutta. Matkaketjujen toimivuus puolestaan edesauttaa pyrkimyksissä lisätä saavutettavuutta ja vähähiilistää liikennettä.
Keskuskauppakamari myös kiinnittää huomiota siihen, että direktiiviehdotuksessa esille tuodut tietolajit liittyvät vahvasti tieliikenteeseen. Direktiivin tavoite kattaa kuitenkin muutkin liikennemuodot, näin ollen tietolajipohjaa tulisi laajentaa direktiiviehdotuksen käsittelyn aikana. Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota siihen, että Suomen kannassa ei heijastu liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta latauspalveluiden saatavuus ja yhteentoimivuus, joka on merkittävä tekijä esimerkiksi liikenteen sähköistymisen edetessä.