Keskuskauppakamari vastustaa kaivosmineraaliveron korotusta hallituksen esityksessä
ehdotetulla tavalla seuraavista syistä:
- Esitys yhdessä samaan aikaan suunnitellun sähköveroluokan korottamisen kanssa (HE 97/2025 vp) uhkaa Suomen kaivosteollisuuden kilpailukykyä, heikentää nvestointiympäristöä ja vaarantaa Suomen ja EU:n strategisen tavoitteen kriittisten raaka-aineiden omavaraisuudesta.
- Nyt esitetyillä korotuksilla voi olla myös laajempaa haitallista merkitystä sille, miten ulkomaiset yritykset ja sijoittajat arvioivat Suomen veropolitiikan ennakoitavuutta, jota pidetään yhtenä tärkeimpänä vakaan investointiympäristön ominaisuutena.
- Kaivosmineraaliveron merkittävällä korottamisella voi tosiasiassa olla pidemmällä aikavälillä kokonaisverotuottoja pienentävä vaikutus, kun huomioidaan korotuksen haitalliset vaikutukset kaivosten elinkaariin, työllisyyteen, alihankintoihin ja uusinvestointeihin. Kaivokset maksavat tai tilittävät kaivosmineraaliveron lisäksi muun muassa yhteisöveroa, kiinteistöveroa, palkan ennakonpidätyksiä ja maanomistajakorvauksia.
Keskuskauppakamari katsoo, että ehdotetun kaivosmineraaliveron korotuksen
kokonaistaloudelliset vaikutukset tulisi uudelleenarvioida siten, että huomioidaan niin
alan kokonaisverorasitus kuin ehdotettujen veronkorotusten (kaivosmineraalivero 70
miljoonaa euroa ja sähköveroluokan muutos 11 miljoonaa euroa) laajemmat
kokonaistaloudelliset vaikutukset. Hallituksen esityksen staattisessa vaikutusarvioinnissa ei ole esimerkiksi huomioitu veronkorotusten seurauksena olevaa mahdollista kaivosten toiminta-ajan lyhentymisen vaikutusta kokonaisverokertymään. Hallituksen esityksen vaikutusarvion perusteella kaivosmineraaliveron korotuksella tavoitellaan 57 miljoonan euron vuosittaista nettolisätuottoa, kun huomioidaan veronkorotuksen kaivosyritysten verotettavaa tuloa ja siten yhteisöveroa pienentävä 13 miljoonan euron vaikutus. Keskuskauppakamari pitääkin todennäköisenä, että kaivosmineraaliveron korottamisesta aiheutuvat haittavaikutukset kaivostoimintaan merkitsevät pidemmällä aikavälillä negatiivista kokonaisvaikutusta valtion ja kuntien kaivostoiminnasta saamiin verotuottoihin.
Keskuskauppakamari kannattaa nykyisen kaivosmineraaliveron kehittämistä ns.
yhdistelmämalliksi, jossa vero koostuisi sekä arvorojaltista että nettotuoton verosta.
Tällainen veromalli vaikuttaisi investointeihin vähemmän kuin yksinomaan rojaltiin
perustuva malli ja huomioisi toiminnan kannattavuuden eli veronmaksukyvyn nykyistä
paremmin. Nyt ehdotettu kaivosmineraaliveron korotus (yhdessä samaan aikaan
suunnitellun sähköveroluokan korottamisen kanssa) kasvattaisi kaivosyhtiöiden vuotuisia tuotantokustannuksia kymmenillä miljoonilla euroilla ilman, että se huomioi toiminnan voitollisuutta. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, kaivosyritykset eivät pääsääntöisesti voi siirtää verorasitusta metallien hintoihin, jotka määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla. Tyypillisesti välittömät verot kuten valmisteverot on tarkoitettu vyörytettäväksi eteenpäin tuotteiden hintoihin eikä jäämään valmistajan lopulliseksi kustannukseksi. Koska kaivosmineraalivero kohdistuu vain Suomessa louhittuihin kaivosmineraaleihin, se voi vaikuttaa haitallisesti kotimaisen kaivostoiminnan kilpailukykyyn ja lisätä mineraalien tuontia ulkomailta. Nämäkin seikat puoltaisivat veron kehittämistä kohti mallia, jossa kaivostoiminnan voitollisuudelle annettaisiin nykyistä enemmän merkitystä.
