Esityksen tarkoituksena on vastata osaltaan Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision tavoitteisiin muun muassa koulutus- ja osaamistason nostamisesta, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamisesta sekä korkeakoulutukseen pääsyn helpottamisesta. Esityksen tavoitteena on myös vastata osaavan työvoiman saatavuustarpeisiin.
Keskuskauppakamari pitää yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeja koskevia muutosesityksiä oikeansuuntaisina ja erittäin tervetulleina, mutta riittämättöminä suhteessa käynnissä olevaan työelämän ja koulutusjärjestelmän murrokseen, nopeisiin osaamistarpeiden muutoksiin, osaamisen rapautumiseen sekä akuuttiin pulaan osaavasta työvoimasta.
Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla. Digitalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat kaikkien työntekijöiden osaamistarpeita ja oppiminen on muuttunut yksilölliseksi, jatkuvaksi prosessiksi. Koulutuksen joustavuutta on lisättävä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa radikaalisti. Osaamista täydentävistä moduuleista on tultava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ydintehtäviin kuuluvaa opiskelijoille maksutonta opetusta.
Keskuskauppakamari esittää hallituksen esitysluonnokseen seuraavia huomioita:
Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen: Yliopistolain 2 § ja Ammattikorkeakoululain 4 §
Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista vahvistetaan korkeakoulujen tehtävänä. Esitetty muutos ei kuitenkaan ole riittävä, sillä esitys jättäisi edelleen jatkuvan oppimisen yliopistojen ja korkeakoulujen ydintehtävien ulkopuolelle.
Lakien muotoilun muuttaminen nykyisestä ”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen/ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista…” muotoon ”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen/ammattikorkeakoulujen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen…”, jättää jatkuvan oppimisen edelleen korkeakoulujen ydintoimintaa täydentäväksi sivutehtäväksi.
Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen on kuitenkin keskiössä tulevaisuuden osaamista ja kilpailukykyä rakennettaessa, eikä sivurooli siten ole tehtävälle riittävä. Keskuskauppakamari esittääkin, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen kirjattaisiin yliopisto- ja korkeakoululakeihin niiden ydintehtäviin lukeutuvaksi.
Esityksen suurimpana ongelmana Keskuskauppakamari näkee rahoituksen puuttumisen jatkuvan oppimisen mahdollistamiselle. Esityksen tavoitteita ei saavuteta, ellei yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnata myös rahoitusta ja taloudellisia kannusteita tehtävän toteuttamiseen. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamiseen on luotava kannusteet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin.
Jatkuvan oppimisen moduulien tarjoamisen siirtäminen korkeakoulujen ydintehtäväksi, tukisi myös perusrahoituksen kohdentamista selkeämmin jatkuvaan oppimiseen.
Tilauskoulutus
Keskuskauppakamari pitää esitystä korkeakoulujen tilauskoulutuksen laajentamisesta kannatettavana. Jatkossa tutkintoon johtavaa tilauskoulutukseen voisivat osallistua myös EU:n ja ETA-valtioiden kansalaiset, eikä heiltä saisi periä maksua tilauskoulutuksesta. Esitys mahdollistaa yrityksille uusien mahdollisuuksien etsimisen positiivisen rakennemuutoksen ja työvoimapulan tuomiin haasteisiin.
Esityksen mukaan tilauskoulutus on julkisesti rahoitetusta tutkintokoulutuksesta selkeästi erillistä toimintaa. Tilauskoulutukselle ei siis suunnata valtionrahoitusta, eikä sen siksi pidä myöskään kuulua koulutuksen määrällisen sääntelyn piiriin. Tilauskoulutuksella onkin mahdollista lisätä yleisesti koulutuksen määrää, kysyntälähtöisyyttä ja alueellista joustavuutta.
On myös hyvä, että korkeakoulut saavat nykyistä enemmän vapautta toteuttaa maksullisia tilauskoulutuksia, joiden avulla niiden on mahdollista kehittää toimintaansa, laajentaa rahoituspohjaansa sekä hankkia lisäresursseja tukemaan esimerkiksi muuta perus- ja täydennyskoulutusta.
Täydennyskoulutus
Pidämme hyvänä, että esitys selventäisi korkeakoulujen mahdollisuutta tarjota tutkintojen osia markkinaehtoisena täydennyskoulutuksena. Kuten tilauskoulutuksen laajentaminen, täydennyskoulutuksen moduulit tarjoavat malleja kysyntälähtöisen koulutuksen kehittämiselle ja voivat edesauttaa myös maksuttoman täydennyskoulutuksen kehittymistä korkeakouluissa.
Korkeakoulutukseen hakeutumisen joustavoittaminen
Esitys korkeakoulutukseen hakeutumisen joustavoittamisesta on askel oikeaan suuntaan. Esitetty erillisvalintojen käyttöönotto koskemaan myös yhteishaussa täyttämättä jääneitä opiskelupaikkoja, on hyvä. Pääsyä toisen asteen opinnoista jatko-opintoihin on joustavoitettava ja helpotettava kaikin keinoin. Varsinkin nuorten välivuodet on karsittava minimiin.
Pidämme myös kannatettavana, että esitys helpottaisi korkeakoulun sisällä tapahtuvaa alanvaihtamista ja kokonaan toiseen korkeakouluun siirtymisen hakumenettelyä. Opiskelijoiden liikkuvuutta koulutusalojen ja oppilaitosten välillä ei ole syytä hankaloittaa vaan siitä on tehtävä mahdollisimman joustavaa ja siten myös resurssitehokasta.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työkokemusta koskeva hakukelpoisuusvaatimus
Esitys ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työkokemusta koskevan hakukelpoisuusvaatimuksen keventämisestä on kannatettava. Esityksen mukaan opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi kolmen vuoden sijaan kahden vuoden työkokemus. Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että koulutusjärjestelmän sisäisiä raja-aitoja murretaan ja siirtymistä koulutusasteelta toiselle helpotetaan sekä jatkuvaa oppimista joustavoitetaan.
Hankerahoitus
Esitys korkeakouluille myönnettävän hankerahoituksen siirtämisestä valtionavustuslain piiristä korkeakoulujen omaan rahoitusjärjestelmään on kannatettava. Näkemyksemme mukaan tämä selkeyttäisi järjestelmää sekä lisäisi alueellista päätäntävaltaa rahojen suuntaamisessa toimintojen kehittämiseen.