Suomen ja Ison-Britannian välinen tavaravienti ja -tuonti eivät ole palautuneet vielä brexitiä ja pandemiaa edeltäneelle tasolle eli vuoden 2019 lukemiin. Suomen tavaravienti Isoon-Britanniaan laski noin 5 % vuonna 2021 ja tuonti noin 20 % verrattuna vuoteen 2019.
Brexit yritysten huolena
Keskuskauppakamarin vientijohtajakyselyssä kysyttiin vientiyrityksiltä, onko Iso-Britannian EU-eron aiheuttamilla kaupanesteiden kasvulla vaikutusta yritysten vientinäkymiin vuonna 2023. 42 % yrityksistä kertoo kaupanesteiden kasvun vaikuttavan vientinäkymiin merkittävästi, jonkin verran tai hieman ja 52 % vastaajista arvioi, ettei niillä ole lainkaan vaikutusta.
Brexitin lisäksi pandemian aiheuttaneet sulut ovat vaikeuttaneet vientiä ja tuontia. Matkailu on vähentynyt, mitä osaltaan selittää voimistunut inflaatio, joka vähentää kuluttajien reaaliansioita. Tämä alentaa ostovoimaa ja mahdollisuuksia matkustaa. Vastaavaa tapahtuu globaalilla tasolla, ja siksi viennin ja tuonnin trendien uskotaan jatkuvan laskevana. Tilannetta eivät helpota kohonneet energiakustannukset, jotka johtuvat Venäjän toimista Ukrainasta.
Tilastojen vertailu hankalaa
Vastaavat Ison-Britannian vientiluvut näyttävät puolestaan kasvun merkkejä. Ison-Britannian vienti EU-alueelle ja sen ulkopuolelle on kasvanut, ja kasvaa edelleen voimakkaana esimerkiksi elintarvikkeiden osalta. Elintarvikkeiden vienti on tällä hetkellä jopa korkeammalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Tilastojen suhteen on kuitenkin hyvä muistaa, että Ison-Britannian ja Suomen tilastointitavat eroavat toisistaan. Tämän vuoksi tilastoja on entistä vaikeampi verrata, koska Ison-Britannian luvut eivät ole enää osana Eurostatin lukuja. Brexitin toteutumisen jälkeen monet vientiyritykset ovat joutuneet perustamaan tytäryhtiöitä Isoon-Britanniaan kaupankäynnin helpottamiseksi. Tämä näkyy Suomen ja Ison-Britannian luvuissa.
Ratkaisuja ja tietoa vientikaupan ongelmiin tarjolla
The Border with the European Union -julkaisusta saa erinomaista tietoa Isoon-Britanniaan suuntautuvaan vientiin ja tuontiin. Helsingin seudun kauppakamarin Viennin maatiedosta yritykset voivat tarkistaa määrämaan vaatimat viennin asiakirjat nopeasti ja luotettavasti. The Food and Beverage Market-Entry Handbook: United Kingdom tarjoaa lisäinformaatiota elintarvikeviejille.
ATA carnet on kansainvälinen tulliasiakirja, jonka avulla tavaroita voidaan viedä sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi, helpottaa vientiä Isoon-Britanniaan. ATA carnet’lla voidaan väliaikaisesti viedä kaupallisia tavaranäytteitä, ammatinharjoittamisvälineitä ja näyttelytavaroita. Suomalaiset yritykset käyttävät ATA carnet’ta usein viedessään tavaraa väliaikaisesti Isoon-Britanniaan.
Finnish-British Trade Associationin ja Finnish-British Chamber of Commercen sekä muiden Team Finland-toimijoiden tilaisuuksissa suomalaiset yritykset verkottuvat, osallistuvat erilaisiin webinaareihin ja seminaareihin ja saavat tietoa markkinasta.
Iso-Britannia tarjoaa kaikesta huolimatta edelleen useita liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
Monet suomalaiset yritykset katsovat nyt entistä useammin länteen. Ison-Britannian markkinat toimivat toisinaan myös väylänä Yhdysvaltojen markkinoille. Näin ollen suomalaisten yritysten tulo ja nykyistä laajamittaisempi toiminta Ison-Britannian markkinoilla voi avata ”portin” Yhdysvaltoihin tai ainakin toimia hyvänä referenssinä siellä, ja samalla yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia.
Suomalaisten yritysten osaaminen energia- ja ydinvoimasektoreilla sekä digitaalisissa palveluissa (mukaan lukien terveys- ja rakennussektorit) herättää suurta kiinnostusta. Isossa-Britanniassa vallitsee tällä hetkellä voimakas työvoimapula, joten suomalaisille automaatio/tekoälyratkaisuille on kysyntää. Puolustusteollisuus nähdään myös yhtenä mahdollisena vientialana.
Lisäksi ajankohta on sopiva. Isossa-Britanniassa on käynnissä niin kutsuttu Levelling Up-agenda, eli alueille suuntautuva tukipolitiikka. Tämä on mahdollisuus, sillä jos suomalainen yritys päättää laajentua Isoon-Britanniaan ja perustaa toimipisteen tai tehtaan tukialueelle (esimerkiksi Skotlantiin tai Walesiin), niin hanke voi saada paikallishallinnon tuen. Usein on helpompi aloittaa Pohjois-Englannista ja laajentaa toimintaa myöhemmin Etelä-Englantiin, ja kenties sitä kautta Yhdysvaltoihin.
Anne Hatanpää, Yhteyspäällikkö, Keskuskauppakamari
Nur Nybom, ICC-harjoittelija, ICC Finland