Ensimmäinen päivä huhtikuuta 2023 varatoimitusjohtaja Esa Pellikaisella tuli täyteen 30 vuotta Oulun kauppakamarin palveluksessa. Pellikainen vastaanotti kultaisen ansiomerkin 30 vuoden sitoutuneesta työstään Oulun kauppakamarin kevätkokouksessa.
Kukaan muu ei ole tehnyt yhtä pitkää uraa Oulun kauppakamarin palveluksessa, joten Pellikainen on jo tässä vaiheessa osa kauppakamarin historiaa. Keväällä 2023 Pellikainen kertoi omin sanoin urastaan Oulun kauppakamarin vuosikirjaa varten tehdyssä haastattelussa.
Miten sinut rekrytoitiin kamarille?
”Siinä kävi niin, että kevättalvella 1993 satuin valmistumaan järjestyksessään ensimmäisenä Oulun yliopistossa vuonna 1991 käynnistyneestä ekonomikoulutuksesta. Ensimmäiselle valmistuneelle myönnettiin stipendi Oulun yliopiston tukisäätiön ja Oulun kauppakamarin yhteiskokouksessa Älysin kiittäessäni stipendistä todeta, ettei minulla ole vielä työpaikkaa tiedossa. Oulun kauppakamari oli koordinoinut ekonomikoulutuksen käynnistämiseen varainhankinnalla reilun miljoona markkaa ja ilmeisesti ajatteli, että kyllähän ensimmäinen valmistunut pitää palkata. Parin viikon päästä minut pyydettiin projektihommiin selvittämään ekonomikoulutuksen osalta elinkeinoelämän osaamistarpeita. Kannattaa siis tälläkin tarinalla hoksauttaa, että jos Oulun kauppakamari ei olisi ollut tuossa vaiheessa aktiivinen, olisiko Oulussa nykyistä hienoa kauppatieteiden tiedekuntaa!”
Minkälainen oli ensimmäinen työpäivä ja uran alkuvaihe?
”Ensimmäiseltä työpäivältä muistan jo eläköityneen työkaveri Ulla Strömin opit sähköisen kirjoituskoneen käyttöön. Se oli aika vaikea peli! Tein ensimmäisinä vuosina osaamistarveselvityksiä Pohjois-Suomen sähköteknisen teollisuuden ja prosessiteollisuuden osalta sekä elinkeinoelämän kesätyöpaikkaselvityksiä. Mielenkiintoinen tehtävä oli myös toteuttaa Pohjois-Suomessa Suomen EU-jäsenyyden kampanjointia vuonna 1994 kiertäen toreja ja tapahtumia. Jäsenyydelle oli Suomen elinkeinoelämän vahva tahtotila. Siinä hommassa sai kyllä myös aika mielenkiintoisia palautteita kansan parista.”
Miten maailma erosi 1993 verrattuna nykyaikaan käytännön työelämässä?
”Kyllähän työskentely oli tietyllä tavalla hitaampaa, mutta tietyllä tavalla asiat etenivät selkeämmin. Oulukin oli esimerkiksi sen verran pienempi, että suurin piirtein kaikki tunsivat toisensa ja sopivalla muutaman hengen porukalla kun istui asioiden ääreen, niin kaikki tiesivät miten hommia viedään eteenpäin mutkattomasti ja päällekkäistä toimintaa välttäen. Tietty muodollisuus asioiden hoidossa oli kuitenkin pukeutumisesta lähtien.”
”Nyt ovat työkalut monipuolistuneet ja reagointi asioiden hoidossa on nopeaa sekä monikanavaista. Vaikka ihmisten tyyli on aika rento, niin kyllä erilaista byrokratiaa ja aikaa vieviä prosessejakin ilmenee. Uusia kasvoja tulee jatkuvasti paljon ja kontakteja pitää päivittää nopeammin. Koronan myötä Suomi muiden maiden joukossa teki digiloikan ja asioita sekä tapaamisia hoidetaan ketterästi. Toki lähitapaamiset ja yrityskäynnit ovat minun makuuni enemmän.”
Mitkä ovat olleet tähtihetket urallasi?
”Oulun kauppakamarin työyhteisö eli työkaverit sekä luottamushenkilöt mahdollistavat tähtihetket. Voin sanoa, että yrityskäynnit ovat tähtihetkiä, koska pohjoisessa on niin hienoja firmoja joka seudulla. Itselläni kun ollut työtehtävissä painotus teollisuuden asioissa, niin siitä huolimatta, etten ole saanut teknistä koulutusta, haluan aina nähdä ja kulkea läpi tuotantotilojen. Tärkeät asiat jäävät ´mutterin kulmaan´ ja sitten on helpompaa ottaa kantaa vaikkapa yritysten sidosryhmien tapaamisissa eri teemoihin. Tähtihetkiä on ollut tutustua laajasti Pohjois-Suomen elinkeinoelämän ihmisiin – terveiset ja kiitokset heille kaikille.”
”Suomalaisia tähtihetkiä, joihin olen itse ollut panoksellani vaikuttamassa voi ehkä mainita Suomen EU-jäsenyyden, vuosituhannen vaihteessa saadun Eduskunnan periaatepäätöksen ydinvoiman lisärakentamiselle, pohjoisen pk-yrityksille suunnatun kuljetustuen jatkamispäätökset, rakennusalan DI-tutkinnon uudelleen käynnistämisen Oulun yliopistossa ja Oulun kauppakamarin vuodesta 2012 lähtien järjestämät suurhankeinfot liittyen teollisuuden jätti-investointeihin. Toki pienempiä tähtihetkiä löytyy melkeinpä viikoittain kauppakamarin omista tai sidosryhmien kokouksista. Voi myös nostaa esille ajan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton teollisuusasiamiehenä, jolloin työkavereina olivat silloiset teollisuuden ykkösvaikuttajat kuten Johannes Koroma, Tapani Kahri, Seppo Riski ja Risto Alanko, ja monia muita Eteläranta 10:ssä toimineita henkilöitä ja yritysten edustajia.”
Miten kamarin toiminta on muuttunut matkan varrella?
”Kauppakamari on uudistunut minusta hyvin muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Periaatteemme on viedä asioita yrityksille tärkeitä asioita yhteistyössä kuhunkin teemaan liittyvien sidosryhmien kanssa etupainotteisesti. ”Karvalakkilähetystöt” olivat voimissaan historiassa, nyt haetaan yhdessä ratkaisuja kehittämistarpeisiin.”
Mikä on kamarin rooli nyt ja tulevaisuudessa?
”Ensimmäinen kauppakamari on perustettu Marseillesiin 1599, jolloin yritykset kokosivat voimia merirosvoutta vastaan. Nyt ja jatkossakin tehtävä on periaatteessa sama – yritykset toimivat leveämmillä hartioilla kauppakamarin avulla vaikkapa osaajien saamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi, alueen vetovoiman edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja yritysten kasvun sekä kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisessa. Kauppakamari toimii jatkossakin yhtenä maan vahvimpana yrityskoulutuksen ja yrityspalveluiden tarjoajana. Oulun kauppakamari jatkaa aktiivisesti työtä, joka on alkanut vuonna 1918.”
Teksti: Mika Kulju
Kuva: Teija Soini
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Oulun kauppakamarin vuosikirjassa.