Perustiedot
Asuinkuntasi, ikäsi, mahdollinen jäsenyytesi kirkossa sekä työnantajasi sektori vaikuttavat veroihisi ja maksuihisi.
- Asuinkunnan mukaan määräytyy sekä kunnallisvero että mahdollinen kirkollisvero.
- Jos olet 53-62-vuotias, työeläkemaksusi on 8,25 % eli 1,5% korkeampi kuin sinua nuoremmilla tai vanhemmilla työntekijöillä.
- Kilpailukykysopimukseen kuuluva 30% leikkaus lomarahoihin vaikuttaa tuloihisi ja verotukseesi, mikäli työskentelet julkisella sektorilla. Lomarahat määräytyvät seuraavasti:
Lomaviikot * 50% * (kuukausipalkka/4) *(70% mikäli työskentelet julkisella sektorilla)
Laskurissa käytettävät veroasteet sekä vähennykset ovat vuoden 2019 verotuksen mukaisia. Veroja ja maksuja menee seuraavasti:
Palkasta:
- Työeläkevakuutusmaksu 6,75 % tai 8,25 % riippuen iästä
- Työttömyysvakuutusmaksu 1,50 %
- Päivärahamaksu 1,54 % jos vuosittaiset bruttotulot ylittävät 14282 €
- Kunnallisvero, riippuu asuinkunnasta.
- Kirkollisvero, riippuu asuinkunnasta. Laskurissa on käytetty evlut. kirkon veroprosentteja.
- YLE-vero, riippuu tuloista, mutta on enintään 163 euroa vuodessa.
- Valtion tulovero on progressiivinen eli riippuu tulotasosta.
Lisäksi työnantaja maksaa:
- Työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 17,35 % palkoista.
- Työttömyysvakuutusmaksu, joka riippuu palkkasummasta. Laskurissa on käytetty keskimääräistä 1,5 % palkoista.
- Työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, keskimäärin 0,87%
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu, 0,77%
Vähennyksinä laskurissa otetaan huomioon verottajan automaattisesti tekemät vähennykset, joita ovat:
- tulonhankkimisvähennys
- tuloverotuksen työtulovähennys
- vakuutusmaksujen vähennys
- kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
- kunnallisverotuksen perusvähennys
Lisää tietoa verottajan tekemistä vähennyksistä löydät verohallinnon sivuilta.
Muut tulot sekä tulonsiirrot
Verokiilalaskurilla voi tarkastella vain palkkatuloihin kohdistuvaa verorasitusta eläke-, tai yrittäjätulon erilaisesta verotuksesta johtuen. Myöskään tulonsiirtoja ei ole laskurissa huomioitu.
On mahdollista, että tulevaisuudessa entistä useampi suomalainen saa sekä työtuloa että sosiaaliturvaa. Niiden tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi yhteensovittaminen on tärkeää. Nykyisessä järjestelmässä palkkatulojen kasvattaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, sillä tulot vähenevät sekä kiristyvän verotuksen että vähenevien etuuksien kautta.
Vapaapäivät, vuosilomat ja sairaslomat
Verokiilalaskuri ottaa työhön kohdistuvien suorien kustannusten lisäksi huomioon myös poissaoloista johtuvat menetykset. Tosiasialliset työkuukaudet saadaan seuraavasti:
Kun koko vuoden kustannukset jaetaan tehdyille työkuukausille, saadaan kuukauden työpanoksen kustannus. Palkan kasvaessa myös kustannukset kasvavat, ja monissa työsuhteissa kuukauden työpanoksen hinta verrattuna nettopalkkaan on yli kaksinkertainen.
Verokiilalaskuri esittää ainoastaan työsuhteen kustannukset. Tehdyn työn on oltava riittävän kannattavaa, että sillä voidaan kattaa myös yrityksen muut kustannukset, kuten materiaalit, koneet ja vuokrat sekä mahdollinen voitto ja siitä maksettava vero.
Sairaslomien kymmenen ensimmäisen päivän palkanmaksu on kokonaan työnantajan vastuulla. Pidempien sairaslomien kustannuksiin osallistuu myös Kela maksamalla sairaspäivärahaa. Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on sovittu kymmentä päivää pidemmistä palkallisista sairaslomista, jolloin Kelan sairaspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle.
Laskurissa on oletettu, että jos sairaslomia on 20 päivää tai vähemmän, työnantaja maksaa kokonaan kustannukset. Jos työntekijä on esimerkiksi neljä viikon mittaista tai kaksi 10 päivän mittaista jaksoa sairaana vuoden aikana, Kela ei osallistu kustannuksiin. 20:en ylittävien sairaspäivien osalta laskurissa on käytetty Kelan sairaspäivärahan laskukaavaa, jonka löydät täältäsairaspäivärahan laskukaava. Laskurissa huomioidaan enintään 40 sairaspäivää, koska sitä pidempien sairausjaksojen aikana palkanmaksu useimmissa tilanteissa keskeytyy.