Kuluttajat edellyttävät yrityksiltä konkreettisia toimia ja selvää näyttöä vastuullisuuden kehittymisestä.
Yritykset voivat osoittaa vastuullisuutensa esimerkiksi liittymällä Keskuskauppakamarin Ilmastositoumukseen ja Ihmisoikeussitoumukseen. Lue vastuullisuusasiantuntijamme Eero Yrjö-Koskisen blogi Osta vastuullisesti -sivustolta.
Ihmisoikeussitoumuksella sukellat ihmisoikeusvaikutusten ymmärtämiseen
Keskuskauppakamari | 4.12.2020
Organisaatioiden odotetaan osoittavan ja edistävän vastuullisuutta yhä enemmän kaikilla osa-alueilla, kuten myös sosiaalisessa vastuussa. Ihmisoikeussitoumuksella Keskuskauppakamari tukee yrityksiä ja yhteisöjä huolehtimaan ihmisoikeusvastuustaan ja varautumaan kiristyvään säätelyyn.
Sitoumukseen mukaan lähtevät organisaatiot pääsevät tarkastelemaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ja -riskejä sekä saavat mittareita ja tekoja ihmisoikeusvastuussa etenemiseen. Tunnuksen saanut organisaatio osoittaa sitoutuvansa jatkuvaan vastuun kehittämiseen ja parantamiseen.
”Kaikki saavat konkreettisen työkalun ihmisoikeusvastuun toteutumisen seuraamiseen ja työn edistymisen raportoimiseen. Sitoumus ei ole väline vain vastuullisuudesta ilmoittamiseen, vaan todella sen ymmärtämiseen, mitä organisaatiossa tapahtuu”, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen.
Sitoumukseen osallistuvan organisaation tavoitteena on
- tunnistaa toiminnan mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit
- osallistaa ja kouluttaa johtoa työhön
- asettaa selkeät tavoitteet
- auditoida työn tuloksia.
Koulutuksessa kuulet lisää sitoumuksesta ja ihmisoikeusvastuusta
Keskuskauppakamari tukee yritysten ja yhteisöjen vastuullisuustyötä järjestämällä myös ihmisoikeusvastuuseen liittyviä koulutuksia.
Koulutuksessa valotetaan ihmisoikeusvastuun kansainvälisiä periaatteita sekä avataan aihetta käytännönläheisesti. Koulutuksessa annetaan tietoa Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumuksesta ja kuullaan yrityspuheenvuoroja vastuullisuustyön toteuttamisesta.
Koulutukset on suunnattu ihmisoikeusvastuun ymmärtämisestä kiinnostuneille yrityksille ja yhteisöille. Se sopii erityisesti yritysten ja organisaatioiden johdolle sekä vastuullisuuden käytännön johtamisesta ja koordinoinnista vastaaville henkilöille. Koulutuksen sisällössä huomioidaan myös pienempien toimijoiden, kuten pk-yritysten, tarpeet.
Koulutuksessa ollaan kuultu muun muassa SRV:n ja Pauligin työstä ihmisoikeusvastuussa.
SRV pitää huolta myös aliurakoitsijoiden ja henkilöstövuokrausyritysten vastuullisuudesta
Rakennusalan yritys SRV:n vastuullisuusjohtajan Anne-Maria Flanaganin mukaan yksi vastuullisuustyön tärkeimmistä tavoitteista on tukea strategisia tavoitteita ja antaa liiketoiminnalle tukea pärjätä yhä vaativammassa toimintaympäristössä.
Ihmisoikeustyön osalta SRV on keskittynyt vaikutuksiin, jotka koskevat työmaatoimintaa. Työmailla toimii SRV:n omien työtekijöiden lisäksi paljon urakoitsijoiden työntekijöitä. Aliurakoitsijoiden ja muiden kumppanien valvontaan käytetään verkostorekisteriä, jonka SRV on kehittänyt yhteistyössä verohallinnon kanssa. Verkostorekisteri lisää konkreettisesti työmaiden ja työntekijöiden turvallisuutta sekä edistää harmaan talouden torjuntaa.
”Rekisterissä seuraamme tilaajavastuudokumenttien tilaa ja varmistamme, että työtehtäviä suorittaa SRV:n hyväksymä urakoitsija. Näemme rekisterissä reaaliaikaisena myös esimerkiksi, keitä työmailla työskentelee. Henkilöstövuokrauksen osalta olemme keskittyneet työn ostamisen eettisiin kysymyksiin ja yritysten kanssa on käyty ihmisoikeuskysymyksiä läpi etukäteen laaditun kysymyslistan mukaisesti. Tavoitteenamme on jatkuvasti parantaa vastuullisuuttamme ja lisätä myös tietoisuutta ja omaehtoista kehittämistä kumppaniverkostoissa”, sanoo Flanagan.”
Paulig: ”Ihmisoikeusvastuussa on otettava huomioon niin oma toiminta kuin hankintaketjujenkin näkökulma”
Kansainvälinen elintarvikealan perheyhtiö Paulig on tehnyt perustamisestaan lähtien työtä vastuullisuus lähtökohtanaan. Pauligin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankisen mukaan ihmisoikeusvastuussa on otettava huomioon niin oma toiminta kuin hankintaketjujenkin näkökulma.
Raaka-aineiden hankintaketjujen osalta Pauligin toiminta ulottuu noin 80 eri maahan, mikä tuo omat haasteensa – on jatkuvasti kehitettävä omia riskienhallintatyökaluja ajan tasalla oleviksi. Sitoutumalla vastuullisuuteen ja tekemällä tavoitteellista vastuullisuustyötä on kuitenkin mahdollista ennakoida mahdollisia haitallisia vaikutuksia ja riskejä myös niiden osalta.
”Meillä on selkeät tavarantoimittajien toimintaohjeet, jotka tuodaan kaikkeen toimintaan. Kahvi on merkittävä tuotekategoria ja siinä vastuullisuuden varmistamiseksi on tehty monen vuoden työ: hankintaketjut on verifioitu ja ostamme vain sertifioituja tai kumppanuushankkeista tulleita kolmannen osapuolen verifioimia raaka-aineita”, sanoo Rankinen.
Pauligin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 100 prosenttia riskialueilta tulevista raaka-aineista on peräisin vastuulliseksi varmennetuista lähteistä.
”Pitää olla valmis jatkuvasti kehittämään vastuullisuustyötä. On oleellista, että yrityksissä saadaan rakennettua kokonaisvaltainen prosessi ja johtamismalli ja mietitään, mitä asioita ihmisoikeusjohtaminen pitää sisällään. Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumus soveltuu hyvin pk-yrityksille näiden asioiden johtamismalliksi”, toteaa Rankinen.
Ihmisoikeusvastuu hyödyttää organisaatioita
Merja Pentikäinen ja Hanna Liappis | 9.10.2020
Yrityksiin ja muihinkin toimijoihin kohdistetut vastuullisuusodotukset kasvavat jatkuvasti. Erityisesti sosiaalisen vastuun ja sen perustana olevan ihmisoikeusvastuun merkitys vahvistuu jatkuvasti. Korona on osaltaan vauhdittanut tätä kehitystä. Eri toimijoiden on tärkeä tietää mitä ihmisoikeusvastuu on, miten se toteutuu niiden toiminnassa ja mitä hyötyä ihmisoikeusvastuun toteuttamisesta on.
Suomessakin tarvitaan ihmisoikeusvastuuta
Ihmisoikeudet eivät ole merkityksellisiä vain jossain kaukaisissa maissa, vaan ne ovat ‘läsnä’ myös täällä Suomessa. Ihmisoikeudet antavat turvaa meille kaikille suojaten esimerkiksi oikeuttamme henkeen ja terveyteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen, syrjimättömyyteen ja yksityisyyteen.
Yritysten ja yhteisöjen vastuulla on huolehtia oman toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lähtökohtana on estää toiminnan, tuotteiden ja palveluiden negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset (“do no harm”). Vaikka on tärkeä katsoa koko arvoketjua, suurin vaikutusvalta organisaatioilla on kuitenkin työntekijöihinsä ja tuotteiden kautta asiakkaisiinsa. Ihmisoikeusvastuussa on syytä katsoa ensin lähelle omaan välittömään toimintaan ja näihin sidosryhmiin.
Mitä on ihmisoikeusvastuu?
Tiivistetysti ihmisoikeusvastuu tarkoittaa ihmisten hyvää kohtelua, jonka kriteerit määrittyvät kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien pohjalta. Haasteena on ihmisoikeusvastuun sanoittaminen: arkisen toiminnan ja ihmisoikeuksien yhteyksiä ei usein osata nähdä. Esimerkiksi työturvallisuudesta ja ihmisten jaksamisesta huolehtiminen on ihmisoikeuksiksi määriteltyjen oikeus elämään ja terveyteen turvaamista. Häirinnän ja kiusaamisen vastaisilla toimilla luodaan turvallista työpaikkaa. Tietosuoja ja henkilötietojen keräämisen rajoitukset liittyvät ihmisten yksityisyyden suojaan. Syrjimättömyyden varmistaminen kuuluu ihmisoikeusvastuun ytimeen.
Ihmisten kohtelua määritellään ja ihmisoikeuksia turvataan valtioiden kansallisten lakien avulla. Suomessakin lukuisilla laeilla – kuten työturvallisuuslailla, tasa-arvolailla, yhdenvertaisuuslailla ja kuluttajansuojalailla – turvataan ihmisoikeuksia. Noudattamalla näitä lakeja organisaatiot osaltaan toteuttavat ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Aito ihmisoikeusvastuu kuitenkin alkaa vasta tästä: vastuullinen organisaatio noudattaa kansallisia lakeja ja toimii vielä vastuullisemmin kansainväliset ihmisoikeudet huomioiden.
Ihmisoikeusvastuun hyödyt
Ihmisoikeusvastuun toteuttamisesta on lukuisia hyötyjä. Se on riskienhallintaa, määrittelee jo markkinoille pääsyä ja liiketoiminnassa pärjäämistä sekä vaikuttaa myönteisesti organisaation suorituskykyyn ja taloudelliseen tulokseen. Ihmisoikeusvastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani. Ihmisoikeusvastuun toteuttamisella rakennetaan hyvää mainetta ihmisiä huomioivana toimijana.
Ihmisoikeusvastuuta koskeva oikeudellisesti sitova sääntely vahvistuu koko ajan sekä eri valtioissa että kansainvälisesti. Suomessakin pohditaan parasta aikaa kansallisen yritysvastuulain mahdollisuuksia. Siksikin ihmisoikeusvastuun kehittämiseen on hyödyllistä panostaa juuri nyt.
Ihmisoikeussitoumus on käytännön työkalu
Keskuskauppakamarin lanseeraama Ihmisoikeussitoumus tuo kansainväliset ihmisoikeusteemat jokaisen organisaation helposti käsiteltäväksi paketiksi. Se perustuu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeville YK:n ohjaaville periaatteille, jotka ovat tärkein ihmisoikeuksia yritystoiminnassa linjaava kansainvälinen ohjeisto. Ihmisoikeussitoumus tarjoaa työkalun, jolla voidaan arvioida organisaation ihmisoikeusvaikutuksia ja -riskejä sekä systemaattisesti kehittää ihmisoikeusvastuun toteutumista organisaation toiminnassa ja tuotteissa.
Keskuskauppakamarin myöntämä Ihmisoikeussitoumus-tunnus osoittaa organisaation kiinnostuksen ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Se osoittaa, että organisaatio on kiinnostunut ihmisten hyvästä kohtelusta ja hyvinvoinnista.
Ihmisoikeus- ja yritysvastuuasiantuntija OTT Merja Pentikäinen ja yritysvastuuasiantuntija, yritysvastuun johtamisjärjestelmiin erikoistunut FM
Hanna Liappis
Kirjoittajat ovat vastanneet Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumuksen sisällön ja rakenteen toteuttamisesta.
