Tarkoituksenmukainen sääntely on tärkeä väline ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiva sääntely luo markkinoita ja kysyntää puhtaille ratkaisuille. Liian rajoittava, poukkoileva tai yksityiskohtainen sääntely taas tukahduttaa investointeja. Johdonmukaisen sääntelyn edistämiseksi hallinnonaloittaisen siiloutumisen sijaan energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on johdettava kokonaisuutena.
Keskuskauppakamari puolustaa toimivia markkinamalleja, kuten EU:n päästökauppaa. Päästökauppa edistää kustannustehokkaita päästövähennyksiä jättämällä keinojen valinnan yrityksille. Siksi myös päästökaupan laajentaminen on perusteltua. Samalla on tunnistettava kansalliset erityisolosuhteet kuten talvimerenkulku ja käytettävä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä turvaavia ja hiilivuotoa ehkäiseviä välineitä. Kansainvälisesti tarvitaan EU:n päästökauppaa vastaavaa hiilen hinnoittelua, jotta eurooppalaisella yrityksillä on reilu pelikenttä.
Sääntelyssä Suomen tärkein viitekehys on Euroopan Unioni, jonka sisämarkkinoilla suomalaiset yritykset toimivat. Suomen on vaikutettava aktiivisesti vihreää siirtymää koskevan EU-sääntelyn kehitykseen. Tavoitteena on oltava, että EU on maailman paras sääntely-ympäristö puhtaan energian, tuotteiden ja teknologian kehittämiselle, investoinneille ja teolliselle tuotannolle. Kansallisessa toimeenpanossa on vältettävä ylimääräisiä velvoitteita, jotka asettaisivat yritykset sisämarkkinoilla.
Suomen on edistettävä teknologianeutraalia sääntelyä, jossa kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa useilla eri keinoilla ja joustavasti eri sektoreiden välillä. Tämä tarkoittaa myös biomassojen kestävän hyödyntämisen puolustamista EU-päätöksenteossa.
Sääntelyn on oltava ennustettavaa, oikeantasoista ja johdonmukaista. Samoin on tunnistettava alueita, joissa sääntelykehikon puuttuminen jarruttaa kehitystä, kuten vihreä vedyn tuotanto, kiertotalous, negatiiviset päästöt ja hiilensidontamarkkinat. Kansallisesti on tunnistettava ja purettava esimerkiksi jätevirtojen hyödyntämiseen liittyviä esteitä. Johdonmukainen, ennakoitava ja puhtaita ratkaisuja edistävä verotus on osa kansallista sääntely-ympäristöä.
Luvitus kuntoon
Merkittävä osa ilmastotavoitteita toteuttavista investoinneista on tehtävä 2020-luvun aikana. Nykyinen kuormittunut investointien lupa- ja valituskäsittely lykkää kuitenkin hankkeiden toteutusta vuosilla eteenpäin ennen lainvoimaista päätöstä. Siksi luvituksen sujuvoittaminen kokonaisuutena on tärkein tulevan hallituksen ilmastoteko.
Viranomaisten kanssa asioinnin on voitava tapahtua yksikanavaisesti, digitaalisesti ja monikielisesti. Lupaprosessissa on pyrittävä yhteistoiminnallisuuteen investoijan, viranomaisen ja sidosryhmien kanssa ja lupakäsittelyssä on käytävä vuoropuhelua hakijan ja viranomaisen välillä. Viranomaisten on kyettävä jakamaan asiantuntemusta ja työkuormaa kansallisella tasolla.
Viranomaiskäsittelylle on asetettava lakisääteinen takaraja. Lisätään luvituksen ennakoitavuutta esimerkiksi luvittamalla teollisuuspuistoja kokonaisuutena ja mahdollistamalla ennakkolupamenettely, jossa määritetään ennalta päästöjen raja-arvot, jotka hankkeen on täytettävä. Olemassa olevan teollisen toiminnan yhteyteen sijoittumisen ja tuotannon kasvattamisen menettelyitä on kevennettävä. Ilmoitusmenettelyä on sovellettava ympäristöluvan hakemisen sijaan nykyistä laajemmin EU-lainsäädännön niin salliessa.
Jopa kolmasosa valituksista on viranomaisten tekemiä. Eri viranomaisten näkemykset on yhteensovitettava jo ennakkoon, jotta viranomaisten valitukset toistensa päätöksistä vähenevät.
