Maankäytön suunnittelu ja asuntopolitiikka

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus on käynnissä. Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus saada lausuntokierrokselle ensi vuoden alussa ja lakiuudistus eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Muutosvoimat, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, digitalisaatio ja kaupungistuminen vaikuttavat myös alueidenkäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön. Nykyistä suunnittelujärjestelmää on tarkasteltava perusteellisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa tulee etusijalle asettaa kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen.

”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa etusijalle tulee laittaa kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen.”

Kaavoituksesta pitäisi päättää työssäkäyntialueittain ja liikennealan säätelyyn pitäisi lisätä tarvittavat määräykset, että myös liikennesuunnittelu tehtäisiin työssäkäyntialueittain kuntarajat ylittäen. Hallinnonalojen ja kuntien väliset erot pitäisi saada tasoittumaan ja palvelemaan pääasiallista tarkoitusta niin että osin päällekkäiset maakuntatason suunnittelu, MAL-suunnittelu ja 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnittelu toimisivat saumattomasti yhteen.

Suomen asunto- ja työmarkkinat eivät kohtaa riittävällä tavalla. Asumisen kalleus kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, estää työvoiman saatavuutta, vaikka tarjontaa työpaikoista riittäisi. Strategisia liikenneyhteyksiä on parannettava nopeasti, jotta työvoiman liikkuvuus paranee.

”Strategisia liikenneyhteyksiä on parannettava nopeasti, jotta työvoiman liikkuvuus paranee.”

Suomessa tehtäviä investointeja hidastaa ja estää se, että saatavilla ei ole riittävästi tontteja, joille voi rakentaa. Haluamme, että MAL-sopimusten sitovuutta lisätään edellyttämällä sopimuksilta konkreettiset määrälliset tavoitteet, mittarit seurannalle ja seuraamukset sopimuksen rikkomisesta. Myös valtion sopimusvelvoitteiden ehdoksi pitää asettaa riittävän tonttimaan kaavoitus rahoituksen keskeytymisen tai palauttamisen uhalla.