Yrityksiin kohdistuvat huijausyritykset ovat muuttuneet arkipäiväiseksi ilmiöksi, jotka lisääntyvät kesäisin. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen kehottaa olemaan tarkkana niin laskujen maksatuksen kuin salasanojen suhteen kesän aikana sekä perehdyttämään kesätyöntekijät huijausyritysten varalta.
Viime vuosina olemme nähneet paljon erilaisia yrityksiin ja muihin organisaatioihin kohdistuvia huijausyrityksiä, joissa joko pyritään saamaan organisaatio suorittamaan maksatus, joka ei saajalle kuulu tai sitten kohteena on käyttäjän salasana, jonka avulla pyritään pääsemään käsiksi joko yrityksen tai henkilön itsensä luottamuksellisiin tietoihin.
Horttanainen korostaa, että tänä kesänä yrityksissä pitää olla erityisen tarkkana huijausyritysten suhteen. Myös huijarit tietävät, että muun muassa kesäharjoittelijat on jouduttu perehdyttämään pandemian takia etänä, eikä välttämättä kaikkiin yksityiskohtiin ole ollut mahdollista panostaa samalla tarkkuudella kuin normaaliolosuhteissa.
Viime vuoden tapaan tänä kesänä on jo nähty sähköposteja, joissa useimmiten taloushallinnossa työskenteleville ihmisille lähetetään organisaation toimitusjohtajan nimissä sähköposti ja kysytään pankkitilin saldoa ja pyritään antamaan maksumääräys jollekin tilille. Sähköposti voi vaikuttaa ensin uskottavalta, mutta sähköpostiosoitteen tarkempi tarkastelu osoittaa, että lähettäjänä onkin jokin muu taho kuin alkuun voisi olettaa.
”Yritykset ovat onneksi jo usein hyvin valveutuneita asian suhteen, mutta valitettavasti laskun uskottavan ulkomuodon takia niihin voi joskus vahingossa tarkempikin langeta. Tavaramerkkeihin liittyviä huijauslaskuja ei tule maksaa. Muita toimia niiden osalta ei yleensä tarvita”, Horttanainen sanoo.
Ympärivuotisena vitsauksena ovat olleet viimeisen vuoden aikana salasanojen kalasteluyritykset, jossa pyritään saamaan viestin lukija syöttämään sähköpostin salasana avoimena olevaan kenttään. Motiivina on usein pyrkimys valelaskun lähettämiseen tai muu tiedon hankinta pahimmillaan yrityssalaisuuksiin käsiksi pääseminen.
Horttanainen muistuttaa, että on työnantajan vastuulla pitää työntekijät koulutettuina tietoturvan ja – suojan osalta. Samaa salasanaa ei tule käyttää useissa eri palveluissa. Paljon tietoa aihepiiristä ja käytännönläheisiä oppaita on saatavilla muun muassa Kyberturvallisuuskeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta.
Keskuskauppakamari kannustaa varmistamaan, että yrityksissä on hyvät käytännöt,
joilla tarkistetaan, kuka pyytää maksamaan, kenelle ja millä perustein.
”Valitettavasti huijareilla tuntuu mielikuvitusta riittävän ja näemme myös uudenlaisia huijausyrityksiä, joista on vaikea etukäteen varoittaa. Tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan siten aivan kaikilta sekä sitä, että asian tila on mahdollista varmistaa myös kesän ja etätyönaikana kokeneemmalta henkilöltä”, sanoo Horttanainen.