Startup-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Suomi voisi ottaa monessa asiassa esimerkkiä Virosta, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Viro on ollut viime vuosina useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomen yläpuolella, kun arvioitavana on ollut, mikä Euroopan maa on paras kasvuyritysten toiminnan näkökulmasta. Ei ole sattumaa, että Viro on kärkisijoilla myös tarkasteltaessa startup-yritysten määrää suhteessa väkilukuun.
Startup-yritykset ovat Suomelle elintärkeitä. Kasvuyritykset ovat avainroolissa niin kilpailukyvyn, osaamisen kuin innovaatioidenkin näkökulmasta. Useat Virossa omaksutut ratkaisut tulisi ottaa laajasti käyttöön myös Suomessa.
”Virolaisissa kouluissa on opetettu jo vuosia esimerkiksi koodausta ja erilaisten applikaatioiden kehittämistä työelämän muuttuvia vaatimuksia silmälläpitäen. Samalla nuoria on innostettu aihepiirin pariin. Samaan aikaan Suomessa useat yritykset, startupit mukaan lukien, ovat olleet jo pitkään huolissaan ohjelmisto-osaajien vähäisestä määrästä. Tarvitsemme lisää ohjelmistoalan osaajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan työvoimapulaan”, toteaa Meri.
Myös digitalisaatiokehitys vaikuttaa startupeihin. Virossa julkisen sektorin palveluista 99 prosenttia on saatavilla verkon välityksessä ympäri vuorokauden. Valtionhallinnon palveluiden vieminen verkkoon on ollut yksi niistä seikoista, joista Viro on saanut kiitosta Euroopan unionin tasolla. Asia on tärkeä myös kasvuyritysten näkökulmasta.
”Sähköisen hallinnon edistäminen on kehittynyt Virossa nopeasti. Selvitysten mukaan palveluiden organisoinnissa on panostettu jatkuvasti uudistuviin ja teknisesti uudenaikaisiin ratkaisuihin ja järjestelmiin. Startupit ja julkinen sektori ovat toimineet tässä suhteessa tiiviissä yhteistyössä. Tämä tulee ottaa tavoitteeksi myös Suomessa”, Meri sanoo.
”Startup-yritysten näkökulmasta on lisäksi korostetun tärkeää, että esimerkiksi erilaisten ilmoitusten tekeminen tai vaikkapa yrityksen perustaminen on yksinkertaista ja vaivatonta. Yrityksiä ei pidä kuormittaa turhalla byrokratialla, joka häiritsee niiden päivittäistä toimintaa.”
Meren mukaan menestystarinat ruokkivat kokeilukulttuuria ja uutta yrittäjyyttä. Oiva esimerkki on nykyään osana Microsoftia toimiva Skype, joka on tunnetuin virolainen vientituote maailmalla. Uusien menestystarinoiden syntyminen vaatii monesti ulkomaisia startup-osaajia. Osaajien houkutteluun vaikuttavat puolestaan useat eri tekijät.
”Virossa ulkomaalaisille tarkoitetun startup-oleskeluluvan hinta on 80 euroa, Suomessa puolestaan 350 euroa. Meillä prosessi voi kestää helposti jopa neljä kuukautta, kun taas Virossa lupa myönnetään startup-yrittäjälle aina 30 vuorokauden kuluessa. On elintärkeää, että Suomessa hallitus on ottanut tavoitteeksi prosessien nopeuttamisen. Myös lupamenettelyn kustannuksia yksittäiselle startup-toimijalle tulee arvioida kriittisesti”, Meri sanoo.
Meri pitää tärkeänä, että myös Suomessa on esimerkiksi Maria 01:n tapaisia startup-kampuksia sekä Slushin kaltaisia tapahtumia, jotka kokoavat yhteen startup-ekosysteemin eri toimijoita.
”Startup-yritysten toimintaedellytysten kehittäminen vaatii julkisen sektorin sekä startup-toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Yhdessä nämä tahot mahdollistavat Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun 2020-luvulla. Vastuu ei voi olla pelkästään startup-yrityksillä”, Meri sanoo.